Viime päivinä on uutisoitu kansainvälisestä tutkimuksesta, joka osoitti Kiinan pienhiukkaspäästöjen merkittävän vähentämisen kiihdyttäneen ilmaston lämpenemistä. Pienhiukkaset ovat toimineet ikään kuin viilentävänä verhona ilmakehässä.
– Kiinan rikkipäästöjen väheneminen ei sinällään lämmitä ilmastoa, vaan poistaa niiden hetkellistä viilentävää vaikutusta, joka on aiemmin peittänyt alleen kasvihuonekaasujen pitkäaikaista lämmitysvaikutusta, kertoi Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Joonas Merikanto tiedotteessa.
Uutinen on yhtä aikaa hyvä ja huono. Hyvää siinä on se, että ilmasto ei ilmeisesti ole vielä odotettuakin herkempi kasvihuonekaasuille.
– Ilmasto on lämmennyt huomattavasti odotettua nopeammin vuodesta 2010 alkaen. Tämä on herättänyt huolta siitä, että kasvihuonekaasujen lämmittävä vaikutus saattaisi olla oletettua suurempi esimerkiksi erilaisten takaisinkytkentöjen kautta. Tutkimus osoittaa, että suurin osa nopeutumisesta johtuukin pienhiukkasten vähenemisestä. Tämä ei muuta kokonaiskuvaa ilmastonmuutoksen vakavuudesta, mutta se auttaa ymmärtämään paremmin viime vuosien lämpenemisen taustaa, Merikanto jatkaa KU:lle.
– Toisaalta tulevat maailmanlaajuiset vähennykset aerosolipäästöissä voivat aiheuttaa vielä merkittävää lämpenemistä.
”Viilentävä vaikutus hyvin lyhytkestoinen”
On ristiriitaista, että sinänsä hyvät ja oikeansuuntaiset ympäristötoimet voivat osoittautua myös ilmastoa lämmittäviksi. Merikannon mukaan ilmansaasteiden vähentämättä jättäminen ei olisi kuitenkaan yhtään sen parempi vaihtoehto.
– Pienhiukkaset ovat merkittävä terveysuhka ja aiheuttavat vuosittain miljoonia ennenaikaisia kuolemia. Lisäksi niiden viilentävä vaikutus ilmastoon on hyvin lyhytkestoinen. Ne pysyvät ilmakehässä vain päiviä tai viikkoja, joten ne eivät ratkaise pitkän aikavälin lämpenemistä, Merikanto sanoo.
”Kasvihuonekaasujen nopea leikkaaminen on mielestäni entistä kiireellisempää.”
Merikannon tiedossa ei ole muita vastaavia ainakaan saman kokoluokan ympäristötoimia, jotka voivat myös lämmittää ilmastoa.
– En tiedä muita yhtä selkeitä esimerkkejä kuin pienhiukkaspäästöjen vähentäminen. Pienhiukkaset ovat merkittävin ihmistoiminnasta johtuvasta ilmaston viilennyspakotteesta. Tällä hetkellä ne viilentävät noin 0,4 asteen verran, eli tämän verran lisälämpenemistä tapahtuisi, jos kaikki pienhiukkaspäästöt saataisiin poistettua, hän sanoo.
Näin ei tietenkään tapahdu, mutta ilmansaasteita tullaan maailmanlaajuisesti todennäköisesti edelleen vähentämään.
– Maailman ilmasto on nyt lämmennyt 1,3 astetta (esiteolliseen aikaan verrattuna), ja pelkästään ilmansaasteiden puhdistamisesta johtuvat toimet voisivat heittää meidät yli Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteen, vaikka kaikki kasvuhuonekaasujen päästöt leikattaisiin heti nollaan. Tästä johtuen kasvihuonekaasujen nopea leikkaaminen on mielestäni entistä kiireellisempää.
Näkyy pohjoisessa lämpöennätyksinä
Ilmansaasteiden vähenemisen vaikutukset ulottuvat koko pohjoiselle pallonpuoliskolle, mikä on näkynyt konkreettisesti siinä, että viime vuodet ovat olleet mittaushistorian lämpimimpiä.
Ilmatieteen laitoksen mukaan aiemmissa tutkimuksissa on arvioitu, että myös kansainvälisen laivaliikenteen rikkipäästöjen vähennykset voivat vaikuttaa lämpenemiseen. Ne alkoivat kuitenkin vasta vuonna 2020, eikä niiden vaikutus yksinään riitä selittämään havaittua kiihtymistä.
Heinäkuussa julkaistu tutkimus on osa Ilmatieteen laitoksen pitkäaikaista kansainvälistä yhteistyötä aerosolien ilmastovaikutusten tutkimuksessa ja osa ACCC-lippulaivahanketta (Atmosphere and Climate Competence Center).
lehti 