Vasemmistoliiton oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen hämmästelee pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallituksen päätöksestä leikata Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKin kehitysyhteistyörahoitusta.
Vasemmistoliiton toinen kansanedustaja Mai Kivelä arvioi SASKin rahoituksen leikkaamisen kertovan Orpon hallituksen törkeästä vihamielisyydestä ammattiyhdistysliikettä kohtaan.
– Orpon hallitus ei heikennä työntekijöiden asemaa vain Suomessa, vaan se jarruttaa työntekijöiden oikeuksien puolustamista myös kehittyvissä maissa, Kivelä sanoo. Sarkkinen on samaa mieltä.
”Hallituksen päätöksessä ei ole kyse säästöistä.”
Huima leikkaus
Orpon hallituksen raha-asian valiokunta päätti torstaina perussuomalaisen kehitysyhteistyöministerin Ville Tavion esityksestä leikata SASKin kehitysyhteistyörahoitusta huomattavasti. Tällä kaudella SASKin valtionrahoitus on ollut 16,1 miljoonaa euroa. Nyt järjestö haki 22,5 miljoonaa euroa neljälle vuodelle, mutta päätöksen jälkeen järjestön rahoitus on 10 miljoonaa euroa.
SASK oli ainut monivuotista rahoitusta saavista järjestöistä, jonka rahoitusta leikattiin huomattavasti, lähes 40 prosenttia.
SASK on työelämän ihmisoikeusjärjestö. Se tukee kehittyvien maiden työntekijöitä, jotta työelämän ihmisoikeudet toteutuisivat kaikkialla maailmassa.
− Hallituksen päätöksessä ei ole kyse säästöistä, sillä leikatut rahat siirrettiin muille järjestöille. Kyse vaikuttaa olevan hallituksen vihamielisyydestä ammattiyhdistystoimintaa kohtaan, Sarkkinen sanoo.
– SASK on ainoa monivuotista rahoitusta saava järjestö, jolta leikataan näin merkittävästi, Kivelä huomauttaa.
Esittelijät eri mieltä
Virkaesittelyn mukaan SASKin hakemus täytti ohjelmatuen kriteerit hyvin tai erittäin hyvin. Päätöksen valmistelija ja esittelijä ulkoministeriössä jättivät rahoitusmyönnöstä eriävän mielipiteen. Sen syynä on se, että avustuksen harkinnanvaraisuudesta huolimatta hakijoiden on virkahenkilöiden mukaan voitava luottaa siihen, että hakemusten käsittelyssä noudatetaan niitä arviointiperusteita, jotka valtionapuviranomainen on hakuilmoituksessa ilmoittanut. Nyt näin ei SASKin kohdalla tapahtunut.
− Esittelijän jättämä eriävä mielipide on poikkeuksellinen toimi, joka osoittaa hallituksen päätöksen kyseenalaisuuden. Esittelevä virkamies katsoo hallituksen päätöksen olevan hallintolain, yhdenvertaisen kohtelun ja luottamuksensuojan periaatteen vastainen, Sarkkinen sanoo.
Hänen mielestään hallitus ja ministeri Tavio ovat luopumassa hyvän hallinnon periaatteista.
− Pahinta koko sotkussa on, että hallituksen toiminta rapauttaa uskoa hyvään hallintoon ja hallinnon laillisuusperiaatteen toimivuuteen. Kyse on poliittisesti mielivaltaisesta päätöksenteosta, Sarkkinen sanoo.
Sarkkinen jätti asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen. Siinä hän toteaa, että hallituksen toiminta rapauttaa luottamusta myös avustustoiminnan ennustettavuuteen.
Yllättävä päätös
Kivelä pitää päätöstä yllättävänä, sillä SASKille oltiin myöntämässä edellistä kautta suurempi rahoitus.
– Saskin rahoituksesta leikkaaminen tulee tarkoittamaan heikennystä työntekijöiden oikeuksien eteen tehtävälle työlle maailmalla, Kivelä sanoo.
Hän muistuttaa siitä, että SASKin rahoitusta leikattiin merkittävästi myös Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kaudella kymmenen vuotta sitten.
– Sipilän kaudella leikkaus oli kokoluokaltaan samanlainen kuin nyt. Se vaikeutti merkittävästi järjestön toimintaa, Kivelä toteaa.
Hän huomauttaa leikkauksen vaikutusten tuntuvan paitsi Suomessa järjestötyössä, myös kehittyvien maiden työntekijöiden keskuudessa.
– YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ei voida saavuttaa, jos työehtojen ja työolojen kehittäminen sivuutetaan. Ihmisoikeuksia kunnioittavat työmarkkinat ja riittävä toimeentulon taso ovat edellytyksiä kehittyvien maiden hyvinvoinnin rakentamiselle, hän sanoo.
lehti 