Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho jätti vastalauseen talousvaliokunnan mietintöön rahoituskonserni Finnveran lainsäädäntöön esitetyistä muutoksista. Hän näkee hallituksen esityksessä vakavia puutteita: ulkomaisen halpatyön laajaan hyväksikäyttöön ei puututa ja niin sanotun suomalaisen intressin määrittely heikkenee. Lisäksi korkeariskisen rahoituksen kahdeksan miljardin lisäystä ei lainkaan perustella ja eduskunnan budjettivaltaa Finnveran 50 miljardin valtuuksista ja 20 miljardin varainhankinnan vastuista rajoitetaan merkittävästi.
Yrttiaho esittää vastalauseessaan korjaavia muutoksia lain pykäliin.
– Lainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoite selkiyttää nykytilannetta on selvästi epäonnistunut. Esitys olisi ollut viisainta valmistella kokonaan uudelleen, Yrttiaho sanoo.
Finnveran viennin rahoituksesta yli 50 prosenttia kohdistuu alus- ja telakkatoimialalle. Meriteollisuus työllistää yhteensä kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Telakoilla, kuten monilla muillakin työpaikoilla teollisuudessa, rakennuksilla ja palveluissa, on kuitenkin vuosikausia systemaattisesti ja laajassa mitassa hyväksikäytetty ulkomaista halpatyövoimaa.
– Ongelma on laaja ja pitkään jatkunut. Valvonta paljastaa vain jäävuoren huipun. Rahoitettavan elinkeinotoiminnan tulee olla yhteiskunnallisesti vastuullista ja sitä on arvioitava myös noudatettavien työehtojen kannalta, alihankintaketjut mukaan lukien. Suomalaisen intressin määrittelyyn tulee sisältyä myös rahoituksen saajaa sitova ehdoton velvollisuus työehtojen polkemisen ja väärinkäytösten estämiseen.
Kahdeksan miljardin korotus valtuuksiin
Yrttiahon mukaan hallitukselta ja valiokunnalta jää perustelematta massiivinen kahdeksan miljardin euron korotus Finnveran erityisriskinoton valtuuksiin.
Kesäkuussa tuli voimaan vientitakuulain muutos, jolla valtion erityisrahoitustoiminnan kaikkein riskipitoisimman rahoituksen valtuus nostettiin kahdeksasta miljardista 12 miljardiin euroon. Pääosa erityisriskinotosta liittyy telakkatoimialaan. Nyt valtion talousarviossa esitetään erityisriskinoton valtuuden nostamista edelleen 12 miljardista 20 miljardiin euroon.
– Tämä on hälyttävää. Valtuuden kahdeksan miljardin korotusta ei perustella valtion vuoden 2026 talousarvioehdotuksessa eikä tässä hallituksen esityksessä. Eduskunnan ei ole perusteltua antaa uutta kahdeksan miljardin valtuutta ilman asianmukaisia perusteluja, Yrttiaho sanoo.
Eduskunnan budjettivalta turvattava
Yrttiaho vaatii vastalauseessaan myös, että eduskunnan budjettivalta Finnveran valtuuksista ja vastuista päätettäessä tulee säilyttää nykytasolla. Perustuslakivaliokunta linjasi jo aiemmin, että talousvaliokunnan olisi muutettava esitystä niin, että eduskunta jatkossakin päättää rahoitusvaltuuksista ”huomattavasti tarkemmin” kuin hallituksen esitys.
– Talousvaliokunnan esittämä tarkennus ei ole riittävä. Lakiin esitettyä kotimaan ja viennin rahoitusten sekä erityisriskinoton erittelyä on tarkennettava vähintäänkin valtion vuotuisessa talousarviossa.
Yrttiahon mukaan eduskunnan kontrolli Finnverasta heikkenee uudistuksessa merkittävästi, kun se siirtyy eduskunnan budjettivallasta valtion omistajaohjauksen piiriin.
Finnveran taloudelliset vastuut ovat jättimäiset, ja osin kyse on erityisen riskialttiista toiminnasta. Vaikutukset julkiseen talouteen voivat olla hyvin merkittävät, jos riskit realisoituvat. Se voi johtaa huomattavaan pääomitustarpeeseen valtion talousarviosta. Vaikutuksia olisi siis suoraan budjettitalouteen ja Suomen luottokelpoisuuteen.
– Summat, joista puhutaan, vastaavat yli puolta valtion vuotuisesta talousarviosta, joka ensi vuodelle on 90,3 miljardia. Tämä edellyttää, että eduskunnan kontrolli säilyy, Yrttiaho vaatii.
lehti 