Lapin hyvinvointialue vähentää 363 työntekijää, Etelä-Karjala 317, Pirkanmaa 140 ja Keski-Suomi 492.
Suuri luuta lakaisee hyvinvointialueiden henkilökuntaa. Viime viikkojen yt-neuvottelujen yhteissaldo on jättipotkut eri puolilla Suomea.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto on huolissaan hyvinvointialueiden tilanteesta, kun ne joutuvat turvautumaan laajoihin henkilöstövähennyksiin taloudellisten paineiden vuoksi.
Liitto painottaa, että tämä ei ole pelkästään hallinnollinen kysymys. Kyse on ihmisten terveydestä, turvallisuudesta ja työntekijöiden jaksamisesta. Ratkaisuksi liitto esittää, että hyvinvointialueiden rahoituslaki avataan. Näin alueille voidaan antaa kohtuullinen lisäaika alijäämien kattamiseen ja kestävien ratkaisujen löytämiseen.
Lapissa päätettiin juuri vähentää noin viisi prosenttia koko henkilöstöstä. JHL:n toimialajohtaja Mari Keturi pitää Lapin hyvinvointialueen yt-neuvottelujen tulosta pöyristyttävänä.
– On selvää, että yhteensä 365 työntekijän irtisanominen sosiaali- ja terveys- sekä tukipalveluissa vaarantaa laadukkaiden ja toimintavarmojen palvelujen sekä hoidon toteutumisen. Se lisää jäljelle jäävien työkuormaa ja heikentää työturvallisuutta.
Suomi valmistautuu loppuvuoden juhlakauteen, mutta henkilöstölle se ei tule olemaan juhlan aikaa.
– Lapin hyvinvointialueen työntekijöiden arkea leimaa nyt epävarmuus omasta työstä ja jaksamisesta iloisten jouluvalmistelujen sijaan. Tilannetta pahentaa se, että heti neuvottelutuloksen jälkeen työnantaja ilmoitti uusista yt-neuvotteluista, jotka liittyvät palveluverkon ja toimitilojen muutoksiin.
Hallitus vastuussa
Lapin hyvinvointialueen joutuminen arviointimenettelyyn edellyttää rankkoja toimia, mutta JHL:n Keturi kyseenalaistaa nykyisen linjan.
– Onko suorittavan työn tekijöiden vähentäminen todella oikea paikka säästää? Olisiko tarkoituksenmukaisempaa tarkastella organisaatiorakennetta? Aiheuttaako esimerkiksi Lapin hyvinvointialueen palvelualuejako ylimääräistä byrokratiaa, hallinnollisia kuluja ja monimutkaisia toimintatapoja työntekijöiden näkökulmasta?
Keturi kritisoi hallituksen haluttomuutta avata rahoituslakia.
– Maan hallituksen haluttomuus avata hyvinvointialueiden rahoituslakia johtaa kestämättömään tilanteeseen. Se vaarantaa potilasturvallisuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin. Alijäämien kattamisvelvollisuusajan reilu jatkaminen antaisi alueille aikaa tehdä kestävämpiä suunnitelmia toimintojen tehostamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Samalla alueet voisivat ennakoida tulevaa pulaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista.
uutiskirje 
