Tänään selvisi, että yhdellä sysimustalla mittarilla Suomi ei ole huonoista huonoin. EU-alueen työttömyydessä Suomi on vasta toiseksi huonoin, koska Espanja pitää sitkeästi kärkipaikkaa.
Muuten jälki on karmeaa – ja karmeaa toki on myös EU:n toiseksi suurin työttömyys.
Eurostatin vertailu on kaiken lisäksi armollinen Petteri Orpon hallitukselle, koska siinä Suomen työttömyysprosentti on ”vain” 9,8. Suomen virallisilla luvuilla työttömyysasteen trendiluku oli lokakuussa 10,3 prosenttia. Se on korkein nykyisessä vuodesta 2009 alkavassa trendisarjassa.
Niillä, joilla on työtä, se on entistä huonompaa ja riittämättömämpää elämiseen. Lokakuussa ennätysmäärä työllisistä teki osa-aikatyötä: osa-aikaisia oli lokakuussa 539 000 eli 20,7 prosenttia kaikista työllisistä.
Kasvua on lupailtu ja odotettu kuukausikaupalla, mutta toisin kävi. Suomi on teknisessä taantumassa. Kansantuote on heikentynyt vuoden ensimmäisen yhdeksän kuukauden ajan. Viime vuonna se oli sentään muutaman kymmenyksen plussan puolella.
OECD:n tilastojen mukaan Suomi on ainoa kehittynyt teollisuusmaa, jonka talous ei kasva tänä vuonna.
Heikosti menee myös Norjassa, Unkarissa, Itävallassa ja Saksassa, mutta niissä etumerkki on silti plussalla.
Ensi vuodelle OECD ennustaa, että Italialla menee vielä huonommin. Suomen kanssa samassa alle prosentin kasvuvauhdissa olisivat Itävalta ja Japani, mutta Suomessa valmistaudutaan alentamaan kasvuennusteita, joten tilanne voi vielä muuttua.
Vuosituhannen konkurssiennätys rikki
Suomen asiakastiedon yritysraportti kertoo tänääntiistaina, että 2000-luvun konkurssiennätys meni rikki viime perjantaina. Marraskuun loppuun mennessä konkurssiin asetettiin yhteensä 3 019 yritystä. Tämän vuoden konkurssien seurauksena 12 386 henkilöä on menettänyt työpaikkansa tai elinkeinonsa. Kun tarkastellaan kotitalouksia, konkurssien vaikutuspiirissä on yli 24 000 suomalaista.
– Black Friday sai tänä vuonna uuden merkityksen. Ikävä fakta on, että toiveet Suomen talouden nousuun lähdöstä eivät näy yrittäjien kukkarossa. Jo viime vuonna tehtiin synkkää taloushistoriaa konkurssien osalta, ja toivottua käännettä ei valitettavasti nähty tänäkään vuonna. Yksityisen kuluttamisen alho näkyy edelleen monilla toimialoilla ja ajaa yrityksiä konkurssiin, mainitsee Asiakastiedon tiedotteessa yritys- ja konkurssidataan perehtynyt tuoteomistaja Jaakko Nors.
Koulutuksen mallimaasta peränpitäjäksi
MTV Uutiset kertoi marraskuussa Suomen koulutustason romahduksesta. Suomi on 38 OECD-maan joukossa sijalla 31 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrässä.
Suomi on jämähtänyt korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudessa vajaaseen 40 prosenttiin. Entinen koulutuksen kärkimaa on pudonnut OECD:n keskitason alapuolelle, kun moni maa on parantanut suoritustaan samaan aikaan.
Opetusministeriön neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius selittää tilannetta sillä, että koulutustarjontaa ei ole ollut tarpeeksi.
– 1990-luvulla me olimme maailman koulutetuin kansa, mutta sen jälkeen on vähennetty koulutuspaikkoja ja rahoitusta, ja nyt vasta on myönnetty, että tarvitaan tekoja. Eli on lisätty aloituspaikkoja mutta ei riittävästi rahoitusta, sanoo OAJ:n koulutusjohtaja Nina Lahtinen samassa uutisessa.
Huonoin sosiaalisessa kehityksessä
Heikosti menee laajalla rintamalla. Viime viikolla varmistui, että Suomi joutuu EU:n tarkkailuokalle talouskehityksensä takia. Orpon hallituksen piti taittaa velkaantuminen, mutta nyt velkasuhde on huonompi kuin koskaan.
Sen lisäksi Suomi joutuu myös EU:n sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle kasvavan eriarvoisuuden riskin johdosta.
Komissio arvioi EU-jäsenmaiden työllisyys- ja sosiaalikehityksen edistymistä sekä jäsenmaiden asettamien tavoitteiden täyttymistä. Suomi on vajonnut EU:n keskiarvon alle niin nuorisotyöttömyyden, kokonaistyöllisyyden, työttömyysprosentin kuin 18–24 vuotiaiden koulutuksen kesken jättävien nuorten osuudessakin.
Ja päälle päätteeksi EU:n sosiaalisen kehityksen vuosiraportin mukaan Suomen sosiaalinen tilanne on heikentynyt 10 ulottuvuudella 11:sta. Se on Euroopan heikoin suoritus.
uutiskirje 
