Euroopan parlamentti otti joulun alla tärkeän askeleen puolustaessaan naisten oikeutta päättää omasta kehostaan. Oikeutta, joka ei vieläkään toteudu yhdenvertaisesti Euroopassa. My Voice, My Choice -kansalaisaloite, joka tähtää turvallisen ja saavutettavan abortin turvaamiseen koko EU:ssa, eteni Euroopan komissioon jo syyskuussa 2025 yli 1,1 miljoonan allekirjoittajan voimin. Nyt parlamentti antoi aloitteelle tukensa.
Käytännössä aloitteessa ei ole kyse uudesta EU-lainsäädännöstä, vaan hyvin konkreettisesta avusta ja yhteisestä vastuusta. Tavoitteena on vapaaehtoinen EU-tason rahoitusmekanismi, jolla tuetaan naisten pääsyä turvalliseen aborttiin silloin, kun se ei omassa jäsenmaassa tosiasiallisesti toteudu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei naisia jätetä yksin silloin, kun oma valtio epäonnistuu heidän oikeuksiensa turvaamisessa.
Samalla äänestys osoitti, ettei tuki ole itsestäänselvyys. Merkittävä osa parlamentista asettui aloitetta vastaan, ja myös tyhjiä ääniä annettiin paljon. Kyse ei ollut yksimielisyydestä, vaan aidosta poliittisesta kamppailusta. Se paljastaa karun todellisuuden: Euroopassa on yhä maita ja päättäjiä, joiden mielestä naisten itsemääräämisoikeutta ei pitäisi edistää.
Juuri siksi äänestystulos kertoo myös siitä, miksi aloitetta tarvitaan. Arvioiden mukaan EU:ssa miljoonat naiset jäävät yhä ilman oikeudellista ja turvallista pääsyä aborttiin, koska lainsäädäntö, palveluiden saatavuus tai käytännön esteet estävät hoitoon pääsyn. Oikeus turvalliseen aborttiin ei edelleenkään toteudu yhdenvertaisesti, vaan se riippuu postinumerosta, varallisuudesta ja mahdollisuudesta matkustaa. Yhdessäkään oikeusvaltiossa perusoikeudet eivät voi olla vain harvojen etuoikeus.
Tästä huolimatta naisten ja tyttöjen oikeus turvalliseen raskaudenkeskeytykseen ei ole ideologinen mielipide tai osa kulttuurisotaa, vaikka sitä sellaiseksi yritetään vääntää. Yhdysvalloissa voimistunut hyökkäys naisten oikeuksia vastaan on vauhdittanut samanlaista kehitystä myös Euroopassa. Abortinvastaiset voimat ovat järjestäytyneitä, äänekkäitä ja yhä rohkeampia.
Aborttioikeuden rajaaminen ei ole koskaan neutraali teko. Se osuu aina kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin: köyhiin, nuoriin, maahanmuuttajiin ja väkivaltaa kokeneisiin naisiin. Niihin, joilla ei ole mahdollisuutta kiertää kieltoja tai ostaa oikeuksiaan.
Siksi Euroopan parlamentin enemmistö viestitti selvästi, että EU:lla on rooli naisten seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien turvaamisessa. Tämä on linja, joka vasemmiston on pidettävä kirkkaana ja puolustettava johdonmukaisesti myös silloin, kun vastustus kovenee. Todellinen solidaarisuus tarkoittaa sitä, ettemme jätä naisia yksin kansallisten kieltojen taakse. Vapaaehtoinen EU-tason rahoitusmekanismi tekee tästä solidaarisuudesta konkreettista silloin, kun kansallinen järjestelmä pettää.
Naisten oikeuksien puolustaminen ei ole pois kenenkään muun oikeuksista. Päinvastoin se on mittari sille, kuinka vakavasti suhtaudumme tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja ihmisarvoon.
Euroopassa ja maailmalla käynnissä oleva vastaisku naisten oikeuksia vastaan on todellinen. Parlamentti tuomitsi yksiselitteisesti niin sanotut anti-gender-liikkeet, joiden tavoitteena on murentaa tasa-arvoa ja vaientaa oikeuksien puolustajat. Hiljaisuus tai varovaisuus ei suojele ketään: naisten oikeudet eivät katoa yhdessä yössä, vaan askel askeleelta – silloin, kun niistä ei uskalleta puhua tai niitä unohdetaan puolustaa.
Euroopan parlamentin äänestyksen myötä viesti on selvä: naisten oikeus päättää omasta kehostaan on ihmisoikeus. Se ei ole mielipidekysymys, eikä se ole neuvoteltavissa.
Merja Kyllönen (vas.)
Europarlamentaarikko










