Yhdysvaltojen ja Israelin laiton hyökkäys Iraniin herättää ihmisoikeusaktivisti ja sairaanhoitaja Rojin Birzoissa ristiriitaisia tunteita. Birzoin perhe pakeni Iranin kurdialueelta Suomeen 2000-luvulla juuri sitä islamistihallintoa, jonka johtaja iskuissa kuollut Ali Khamenei oli.
– Sanomattakin selvää, että Yhdysvaltojen ja Israelin toiminta Irania vastaan ei ole ongelmatonta ja se rikkoo räikeästi kansainvälisiä sopimuksia. Tietysti Yhdysvalloilla ja Israelilla on omat intressit pelissä, tämä on geopoliittisesti osa laajempaa valtapeliä.
Birzoi on huolissaan etenkin siivileistä.
Kansainvälistä huomiota on herättänyt etenkin tyttökouluun osunut ohjus, joka paikallisviranomaisen mukaan tappoi toistasataa oppilasta. Syyllistä ja uhrilukua ei voida tällä hetkellä kuitenkaan riippumattomista lähteistä varmistaa.
Samaan aikaan Israel on jatkanut iskuja myös Libanoniin.
– Sodan hinta on korkea niille, joilla ei ole osuutta hallinnon tekoihin. Toisaalta pelkän sodan tuhoisia seurauksia, toisaalta koen toivoa paremmasta, koska Iranin hallinto on aiheuttanut kärsimystä vuosikymmenten ajan.
Birzoi sanoo, ettei voi silti sivuuttaa myöskään sitä todellisuutta, mitä Iranista pakeni.
– Ihmisenä, joka on nähnyt läheltä islamilaisen hallinnon julmat kidutukset ja vainojen seuraukset, en voi olla kokematta toivon pilkahdusta. En olla iloitsematta siitä, jos pelon ja väkivallan varaan rakentunut järjestelmä kaatuu. Kuten monille Iranin ja Itä-Kurdistanin ihmisille, minullekin tämä luo toivoa siitä, että sortokoneisto viimein murtuu.
Hallinto on tukahduttanut kansalaisten mielenilmaukset väkivalloin ja vainonnut toisinajattelijoita.
– Ihmisiä on vangittu, kidutettu, teloitettu. Mielenosoittajia on ammuttu kaduille. Toisinajattelijoita on hiljennetty äärimmäisen julmilla tavoilla. Joukkomurhat, systemaattinen kidutus ja poliittiset puhdistukset ovat olleet järjestelmän ydin. Puhumattakaan miljoonista ihmisistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan tuon hallinnon vuoksi, oma perheeni mukaan lukien.
Birzoi muistuttaa, että Iran on ollut aktiivinen toimija koko Lähi-idän epävakaudessa.
– Se on tukenut aseellisia ryhmittymiä, osallistunut alueellisiin konflikteihin ja vienyt autoritaarista vaikutusvaltaansa rajojensa ulkopuolelle.
Iranin kansa pelinappulana
Birzoi toteaa kuitenkin, ettei koko sortovalta kaadu yhdessä yössä eikä yhden johtajan kuolemalla. Johtajan paikalle on jo soviteltu Khamenein poikaa.
Mitä Birzoi ajattelee, että vallankumous vaatisi?
–Yksi merkittävä tekijä olisi turvallisuuskoneiston erityisesti IRGC:n (vallankumouskaartin) ja Basij-miliisin aseman hajoaminen, koska järjestelmä nojaa vahvasti juuri näihin voimiin. Niiden kautta ylläpidetään sekä sisäistä kontrollia että poliittista pelotetta.
Birzoi ajattelee, että hallinnon kaatuminen edellyttäisi ennen kaikkea Itä-Kurdistanin (Rojhelatin) ja laajemmin Iranin kansan omaa vastarintaa, mitä he ovat jo vuosia osoittaneetkin.
– Uskon, että kestävä muutos syntyy itäkurdistanilaisten ja iranilaisten omasta toimijuudesta, ei pommeista. Järjestelmän on hajottava oman yhteiskunnallisen paineen seurauksena.
"Ihmisiä on vangittu, kidutettu, teloitettu. Mielenosoittajia on ammuttu kaduille."
Birzoin mukaan kansa tarvitsee kuitenkin ulkopuolista apua, sillä Iranin sotilaalliset voimat ovat vahvat.
– Opposition yhtenäisyys olisi tärkeää, mutta tällä hetkellä se on hajanainen. Jo nyt Reza Pahlavi on uhkaillut kurdi- ja muita vähemmistöpuolueita kurdien itsehallintopyrkimyksistä ja Iranin yhtenäisyyttä vastustaaville.
– Lisäksi tarvitaan kansainvälistä tukea, mutta ei sellaista, joka käyttää Iranin kansaa osana suurvaltojen geopoliittista peliä.
Naisten protestit jatkuvat
Birzoi on tehnyt kunniaväkivallan vastaista työtä ja on aktiivinen naisten oikeuksien puolustaja. Hän muistuttaa Khamenein olleen osa järjestelmää, joka vastustaa naisten oikeuksia.
– Sukupuolisegregaatio, hijab-pakko ja epätasa-arvo ylipäänsä olivat osa sitä järjestelmää, jota hän aktiivisesti puolusti. Moni nainen ja tyttö itkee nyt helpotuksesta ja sitä, että ehkä vihdoin saa oikeuden takaisin omaan kehoon, omaan ääneen ja omaan elämään.
Birzoi viittaa ”nainen, elämä, vapaus” -iskulauseéseen (kurdiksi ”jin, jiyan, azadî), joka nousi laajempaan tietoisuuteen vuoden 2022 huivikapinan yhteydestä. Mielenosoitukset alkoivat, kun siveyspoliisi murhasi Jina ”Mahsa” Aminin hijab-sääntöjen rikkomisesta.
"Sortovalta ei kaadu yhdessä yössä eikä yhden johtajan kuolemalla."
Iranilaisnaisten tuorein mielenosoitusaalto oikeuksiensa puolesta on kestänyt jo toista vuotta ja jatkuu yhä. Vaara ei ole ohi.
– On muistettava, ettei yhden miehen kuolema automaattisesti pura tuota järjestelmää. Tarvitaan vapaat demokraattiset vaalit ja laki, jossa jokainen kansalainen on tasavertainen. Kurdien, baluchien, arabien ja muiden vähemmistöjen kulttuuriset ja poliittiset oikeudet tulisi turvata, samoin sukupuolten välinen tasa-arvo sekä lainsäädännössä että käytännössä, Birzoi toteaa.
– Koko poliittisen kulttuurin on muututtava, muuten demokratia jää haaveeksi ja diktatuuri muuttaa vain muotoaan.
Levottomuuden aika
Birzoi sanookin pelkäävänsä, että lopulta iskuista seuraa vain lisää levottomuutta Lähi-itään.
– Yhtenä uhkana näkisin, että Iran ajautuu samankaltaiseen kehitykseen kuin jotkut muut alueen valtiot, joissa vallanvaihto ei ole johtanut demokratiaan, vaan pitkittyneeseen epävakauteen. Tällöin demokratia jäisi haaveeksi.
Nykyhallinnon kaatumista voisi myös seurata valtakamppailu, Birzoin arvion mukaan jopa sisällissota.
– Mahdollisuutenakin tämä hetki on kuitenkin merkittävä, ja voi avata tien demokraattiselle aikakaudelle.
Birzoi toivoo, että Iranissa nähdään vielä järjestelmä, joka perustuu kansan tahtoon, oikeusvaltioperiaatteeseen ja yhdenvertaisuuteen.
– Toivon sydämestäni, että tämä johtaa parempaan tulevaisuuteen, ei uuteen väkivaltakoneistoon.
Lue myös: Islamissakin on kritisoitavaa: ”Monet vaikenevat, koska pelkäävät tulevansa leimatuiksi rasisteiksi”
uutiskirje 
