Mongoliassa ilmastonmuutos ei näy vain lämpenevinä kesinä ja kuivina laitumina. Vuoriston jäätikköalueet, jotka ovat vuosisatojen ajan varastoineet ja vapauttaneet vettä joille ja pelloille, hupenevat nyt nopeammin kuin koskaan aiemmin.
Jäätiköiden vetäytyminen on suora uhka Mongolian vedestä riippuvaiselle energia- ja ruokaturvalle.
Mongolian keskilämpötila on noussut 2,3 astetta esiteollisesta ajasta, mikä on selvästi enemmän kuin muun maailman keskiarvo. Ilmastonmuutoksen synkimmät ennusteet ennustavat Mongoliaan jopa kahdeksan asteen lämpenemistä vuosisadan loppuun mennessä. Eniten lämpeneminen uhkaa maan pohjois- ja länsiosia, joissa sijaitsee suurin osa Mongolian jäätiköistä.
Jäätiköiden merkitys on ratkaiseva. Ne tuottavat yli 70 prosenttia maan makeasta vedestä ja ylläpitävät maataloutta, vesivoimaa ja kotitalouksien vedenkäyttöä. Vuodesta 1940 jäätiköiden tilavuus on pienentynyt lähes kolmanneksella. Vuosien 1990 ja 2016 välillä pinta-ala supistui 35 prosenttia. Jäljellä on enää 627 jäätikköä. Niiden yhteispinta-ala on 334 neliökilometriä.
Veden katoaminen näkyy vuorten lisäksi myös alangoilla. Viime vuosikymmeninä Mongoliasta on hävinnyt kymmeniä järviä ja satoja jokia erityisesti Altai-vuoriston juurelta. Pohjavesivarannot hupenevat lähes kolmen millimetrin vuosivauhtia. YK:n ilmastoennusteiden mukaan sulaminen jatkuu, ja monet läntisen Altain jäätiköt saattavat kadota kokonaan tämän vuosisadan aikana.
Vesi kiristää maatalouden ja energian välistä solmua
Puolikuivassa Mongoliassa vesi on aina ollut kehityksen pullonkaula. Nyt siitä on tullut myös kiistakysymys.
Maatalous kuluttaa noin kaksi kolmasosaa maan vedestä. Ruokaturvan ja karjatalouden vahvistamiseksi kasteltua viljelyalaa on lisätty vuosittain yli tuhannella hehtaarilla. Samalla pitkät kuivat jaksot ovat pakottaneet viljelijät turvautumaan yhä enemmän pohjaveden pumppaukseen. Laidunmaat kuivuvat aiemmin, ja kilpailu vedestä kiristyy. Samaan aikaan Mongolia pyrkii vahvistamaan energiariippumattomuuttaan lisäämällä vesivoimaa, joka tuottaa lähes viidenneksen maan sähköstä. Länsi-Mongoliassa sen merkitys on vielä suurempi, sillä jopa 93 prosenttia alueen energiasta tulee joista.
Jäätiköiden vetäytyminen ja vähenevät kesäsateet ovat tehneet vesivirroista arvaamattomia. Kun jokien vedenpinnat laskevat, myös tekojärvien varannot hupenevat. Vesivoiman tuotanto heikkenee, ja tilalle joudutaan ottamaan dieselvoimaa, joka on kalliimpaa ja haitallista ympäristölle. Yläjuoksun maatalous vie samalla osansa vedestä, mikä kaventaa voimaloiden toimintamahdollisuuksia entisestään.
Syntyy noidankehä, jossa veden niukkuus vähentää vesivoimaa, fossiilisen energian käyttö kasvaa, ilmaston lämpeneminen kiihtyy ja jäätiköt sulavat entistä nopeammin.
Paineita lisää sähkönkulutuksen kasvu. Vuosien 2018 ja 2019 välillä kulutus nousi Länsi-Mongoliassa 5,6 prosenttia väestönkasvun ja kaivostoiminnan laajenemisen vuoksi.
Jokien virtaamat ovat usein alimmillaan kesäisin, jolloin sähköä kuluu eniten kastelupumppauksen ja viilennyksen vuoksi. Ilmastoennusteet viittaavat siihen, että tilanne pahenee. Pitkällä aikavälillä virtaamien väheneminen voi lyhentää nykyisten vesivoimaloiden käyttöikää ja heikentää niiden taloudellista kannattavuutta.
Hallittu siirtymä vai sulava tulevaisuus
Jäätiköiden vetäytyminen on sysännyt Mongolian uuteen todellisuuteen. Ilman ennakointia sulamisvesien väheneminen, yhä epäsäännöllisemmät sateet ja kohoavat lämpötilat uhkaavat sekä ruoantuotantoa että energiaturvaa.
Tilannetta ei voi ratkaista yksittäisillä toimilla. Mongolia tarvitsee kokonaisvaltaisen lähestymistavan, jossa vesi, energia ja maatalous ymmärretään toisiinsa kytkeytyvänä järjestelmänä.
Vesitehokkaampi maatalous, kuten tippukastelu, kuivuuden kestävät lajikkeet ja parempi veden varastointi voivat helpottaa painetta vähävirtaisina kausina. Tuuli- ja aurinkoenergian lisääminen tasapainottaa vesivoiman kausivaihtelua. Samalla reaaliaikainen jäätikkö- ja jokiseuranta voi ohjata päätöksentekoa ja ehkäistä ongelmia kuivina vuosina.
Jäätiköiden suojelu ja niiden vapauttaman veden hallinta eivät ole vain ympäristöpolitiikkaa, vaan ne ratkaisevat, millainen tulevaisuus Mongolialla ylipäätään on. Ainoa kestävä vaihtoehto on toimia ajoissa, ennen kuin jäätiköt katoavat kokonaan.
lehti 