Pienviljelijä Sarah Nyaga on viljellyt kahvia Keski-Keniassa sijaitsevassa Embun piirikunnassa jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Kuten suurin osa kenialaisista kahvintuottajista, myös hän on riippuvainen vientimarkkinoista. Valtaosa Kenian kahvista päätyy Euroopan unionin maihin, mutta uusi lainsäädäntö uhkaa katkaista myynnin Nyagalta ja tuhansilta muilta viljelijöiltä.
Voimaan astuneen Euroopan unionin metsäkatoasetuksen (European Union Deforestation Regulation) tarkoituksena on estää metsäkatoon kytkeytyvien tuotteiden tuonti ja myynti. Asetus koskee kahvin lisäksi nautakarjaa, kaakaota, kahvia, palmuöljyä, soijaa, puutavaraa ja kumia.
Vaikka Nyagan kaltaisille pienviljelijöille on myönnetty kuuden kuukauden lisäaika asetuksen huomioimiseen, moni ei edes tiedä koko lain olemassaolosta.
– Viljelijät asuvat maaseudulla, eikä monilla ole internetyhteyttä. He eivät ole koskaan kuulleetkaan laista. Viranomaiset ja osuuskunnat, joiden tehtävänä olisi ollut selittää asia, eivät ole tehneet mitään, Nyaga sanoo.
Nyeriin piirikunnassa viljelevä Peter Maina on samaa mieltä.
– Asetuksen kieli on liian teknistä usein lukutaidottomille viljelijöille. Ainoat, jotka ymmärtävät siitä jotain, ovat maatalousministeriön virkamiehet Nairobissa. Tavallisen viljelijän elämä jatkuu ennallaan, eikä moni ymmärrä, mitä seurauksia määräysten noudattamatta jättämisellä on, Maina toteaa.
Ongelmana teknologiset haasteet
Pienviljelijät tuottavat noin 70 prosenttia Kenian kahvista. Maassa on arviolta 800 000 pienimuotoista kahvintuottajaa ja yli 2 500 kahvitilaa, jotka toimivat noin 500 osuuskunnan kautta.
Kahvisektori muodostaa 30 prosenttia Kenian maataloustyövoimasta. Kenian kahvimarkkinoiden arvon arvioidaan nousevan kahteen miljardiin euroon vuoteen 2033 mennessä. Asetuksen noudattamatta jättäminen voi kuitenkin johtaa jopa 590 miljoonan euron vientitulojen menetyksiin viiden vuoden aikana.
Vuonna 2024 Kenia vei 53 519 tonnia kahvia, joka oli arvoltaan noin 252 miljoonaa euroa. EU-maat ostavat 60 prosenttia Kenian kahvista.
Kenian kahvinviljelyalueiden viljelijät, osuuskunnat ja vientiyritykset pelkäävät menettävänsä EU-markkinat, jos asetuksen vaatimuksia ei pystytä täyttämään. Global Coffee Platform -järjestössä työskentelevän George Watenen mukaan riittämätön infrastruktuuri ja tekninen tuki muodostavat merkittävän esteen monille viljelijöille.
– Viljelijöillä on rajallinen pääsy tieto- ja viestintäteknologiaan, kuten luotettavaan internetiin ja älypuhelimiin. Tämä heikentää jäljitettävyysjärjestelmien tehokasta toteuttamista, Watene sanoo.
Erityisen haastavaa on asetuksen vaatima yksityiskohtainen paikkatietokartoitus. Asetus velvoittaa viljelijöitä toimittamaan tarkat GPS-koordinaatit kahvitiloistaan. Näin viranomaiset voivat satelliittikuvien avulla tarkistaa, onko alueella tapahtunut metsäkatoa.
– Tietojen jakaminen on välttämätöntä asetuksen noudattamiseksi ja EU-markkinoille pääsyn säilyttämiseksi. Tämä vaatimus on kuitenkin vaikea täyttää paitsi pienviljelijöille myös osuuskunnille ja tiloille, joilta puuttuvat tarvittavat resurssit ja tekninen osaaminen, Watene sanoo.
Tulonmenetysten uhka
Kenian maatalous- ja ruokaviraston pääjohtajan Bruno Linyurin mukaan toistaiseksi vain 30 prosenttia maan kahvitiloista on paikkatietokartoitettu. Tämä tarkoittaa, että vain 32 688 hehtaaria 109 384 hehtaarin kahviviljelmistä täyttää EU-asetuksen vaatimukset.
Kenia haluaa säilyttää asemansa merkittävänä kahvin viejänä EU-markkinoille, joten viranomaiset ovat perustaneet monialaisen työryhmän varmistamaan vaatimusten noudattamisen.
– Hallitus on jo kehittänyt toimintamallin asetuksen toimeenpanoa varten. Viljelijöiden tukemiseksi olemme käynnistäneet paikkatietokartoituskampanjoita ja koulutuksia asetuksen vaatimuksista pienviljelijöille, Kenian kahvirasaston johtaja Felix Mutwiri sanoo.
Linyurin muistuttaa, että asetuksen tarkoitusperät ja vaikutukset ovat tervetulleita Keniaan, jossa metsiä raivataan kahvin ja muiden viljelykasvien tieltä.
– Jos jatkamme ympäristön tuhoamista, tulee aika, jolloin viljelijöillä ei ole enää maata viljeltäväksi ja alueet muuttuvat aavikoiksi. Asetus on täällä auttamassa meitä arvostamaan maanviljelyä ja suojelemaan ympäristöämme samanaikaisesti, Linyuri sanoo.
uutiskirje 
