– Ne, jotka kieltävät sen mitä täällä tapahtui, ovat tietämättömiä. Se, minkä voi silmillä nähdä, ei tarvitse selityksiä, sanoo maanviljelijä Benito Márquez ja sytyttää pienen kynttilän muistoseinän juurella.
89-vuotias Márquez seisoo muistomerkillä, johon on kaiverrettu El Mozoten joukkomurhassa surmattujen ihmisten nimiä. Siinä ovat myös hänen veljiensä, Facundo ja Segundo Márquezin, sekä muiden hänen sukulaistensa nimet, jotka tapettiin joulukuussa 1981.
Márquez, hänen vaimonsa ja viisi lasta pelastuivat, koska he olivat jo vuonna 1980 lähteneet kotikylästään Cutucosta, El Mozoten läheltä, ja asettuneet Las Pilasiin Arambalan lähistölle. Sotilaat kulkivat alueen läpi, mutta eivät pysähtyneet, vanhus kertoo.
– Olen aina tullut tähän muistotilaisuuteen, en ole koskaan jättänyt sitä väliin. Näin kunnioitan veljiäni ja muita uhreja. Tänä vuonna olin vähällä jäädä pois, sillä terveyteni on huono ja sydänkin pettää jo, mutta tein kaikkeni päästäkseni tänne, hän sanoo.
Vanhus on pukeutunut pitkähihaiseen kauluspaitaan osoittaakseen uhreille kunnioitusta El Mozoten keskusaukiolla järjestetyssä muistotilaisuudessa.
– Sen, mitä täällä tapahtui, näkivät myös he, jotka tulivat myöhemmin tunnistamaan uhreja. Kaikki dokumentoitiin, Márquez painottaa kävellessään hitaasti keppiinsä nojaten.
El Mozoten kansainvälisesti tunnustettu joukkomurha
Joulukuussa 1981 El Mozotessa ja sitä ympäröivissä pienissä asutuksissa itäisessä El Salvadorissa tapahtui yksi Latinalaisen Amerikan historian pahimmista siviiliväestöön kohdistuneista joukkomurhista. El Salvadorin armeijan erikoisyksiköt, erityisesti Atlacatl-pataljoona, surmasivat 9.–13. joulukuuta 1981 noin 800–1 000 siviiliä, joista suuri osa oli lapsia.
Sotilasoperaatio toteutettiin osana niin sanottua Operación Rescate -iskua El Salvadorin sisällissodan aikana. Alue oli tuolloin vasemmistosissien kansallisen vapautusrintaman Farabundo Martín (FMLN) hallinnassa. Armeijan johto piti alueen siviiliväestöä sissiliikkeen tukijoina, joka johti järjestelmällisiin pidätyksiin, kidutuksiin ja teloituksiin.
Virallisesti El Mozoten joukkomurha kiistettiin pitkään. El Salvadorin hallitus kiisti asian vuosien ajan, kunnes vuonna 2012 Interamerikkalaisen ihmisoikeustuomioistuimen tuomion jälkeen maan silloinen presidentti Mauricio Funes pyysi valtion puolesta anteeksi.
Tapaus pysyi El Salvadorin oikeusjärjestelmässä jäissä vuosikymmeniä vuoden 1993 armahduslain vuoksi. Laki kumottiin vuonna 2016, minkä jälkeen rikostutkinta avattiin uudelleen. Vuonna 2025 tapaus eteni oikeudenkäyntivaiheeseen, ja syytettyinä on 13 elossa olevaa entistä sotilasta, mukaan lukien korkeita upseereita.
El Mozoten joukkomurhan tapahtumat dokumentoitiin kattavasti Yhdistyneiden kansakuntien alaisuudessa toimineen El Salvadorin totuuskomission raportissa Hulluudesta toivoon: El Salvadorin kahdentoista vuoden sota, joka julkaistiin vuonna 1993. Raportti totesi yksiselitteisesti, että joukkomurha oli El Salvadorin asevoimien toteuttama ja että uhrit olivat siviilejä.
Myöhemmät oikeuslääketieteelliset tutkimukset, erityisesti Argentiinan oikeuslääketieteellisen antropologian ryhmän (EAAF) kaivaukset 1990-luvulla, vahvistivat raportin johtopäätökset.
Joukkomurhaan johtanut sotilasoperaatio suunniteltiin ja toteutettiin maan armeijan ylimmän johdon toimesta hondurasilaisen sotilaallisen tuen avulla ja Yhdysvaltain hallinnon peitellessä tapahtumia.
Tapaus on kansainvälisesti tunnustettu historiallinen fakta, ja sen on vahvistanut YK, Interamerikkalainen ihmisoikeustuomioistuin, kansalliset tuomioistuimet sekä laaja akateeminen tutkimus.
Kieltäjät disinformaation aikakaudella
44 vuotta joukkomurhan jälkeen verkossa leviää sisältöjä, jotka joko kieltävät tapahtumat tai vähättelevät niitä. Esimerkiksi YouTubessa ja TikTokissa leviää videoita, joissa väitetään, ettei El Mozoten joukkomurhaa tapahtunut lainkaan, vaan kyse oli siviilien kuolemista ristituleen armeijan ja sissien välisissä taisteluissa.
Vaikka videoita ei ole paljon, ne ovat sävyltään aggressiivisia. Yksi sisällöntuottajista on José Carlos Parada, joka esittelee itsensä historioitsijana tilillään Causa Justa Pensionados Ipsfa, viitaten asevoimien sosiaaliturvalaitokseen. Joukkomurhan muistopäivien aikaan Parada julkaisi uudelleen videon nimeltä Kuinka El Mozote keksittiin.
– Tiesitkö, että kertomus El Mozoten joukkomurhasta on myytti, jonka FMLN:n kommunistit loivat mustatakseen El Salvadorin asevoimat? Parada kysyy videolla, jota on katsottu jo 72 000 kertaa.
Toimittaja yritti ottaa Paradaan yhteyttä Facebookin kautta kysyäkseen muun muassa, onko hän todella akateemisesti koulutettu historioitsija, mutta jutun julkaisuhetkeen mennessä Parada ei ollut vastannut.
Toinen tubettaja, joka esiintyy nimellä Sargento Marden Platero, väittää, että El Mozotessa kuoli vain 192 ihmistä ja että ”lukuja on paisuteltu ja suuri osa kerrotusta on ollut poliittista propagandaa”, jonka tarkoituksena oli estää Yhdysvaltoja jatkamasta sotilaallista tukea El Salvadorin hallituksille niiden taistelussa vasemmistosissejä vastaan.
Sekä Platero että Parada viittaavat epämääräisiin ”historiallisiin ja antropologisiin” lähteisiin, joita he eivät nimeä, ja jotka ovat ristiriidassa totuuskomission raportin kanssa.
– Totuuskomission raportti ei ole pätevä, koska FMLN:ää tukeneet järjestöt manipuloivat sitä huijatakseen hallitusta, kansaa ja kansainvälistä yhteisöä, Platero väittää YouTube-videossaan.
Tutkija: Videot osa Bukelen viestintästrategiaa
Keski-Amerikan yliopiston professori ja tutkija Ivón Riveran mukaan tällaiset sisällöt eivät synny tyhjiössä, vaan ovat osa viestintästrategiaa, jota edistää maan poliittinen eliitti, erityisesti presidentti Nayib Bukele. Bukele on vähätellyt historiallisten tapahtumien, kuten rauhansopimusten, merkitystä kutsumalla niitä ”farssiksi”.
– Kyse on viestintästrategiasta, jota nykyinen hallinto johdonmukaisesti toteuttaa. Sosiaalisessa mediassa on tällaisia tilejä, jotka tukevat asevoimien roolia El Salvadorissa. Tarkoituksena on kieltää aseellinen konflikti ja rakentaa uutta narratiivia, sanoo Rivera.
Toivo oikeudesta
Disinformaatiosta huolimatta oikeudenkäynti voi viimein tuoda oikeutta uhreille ja heidän omaisilleen.
– Näemme valonpilkahduksen ja toivoa”, sanoo 83-vuotias Ignacio Chicas istuessaan El Mozoten kirkon portaita ystävänsä Gregorio Romeron, 85, kanssa.
Chicas selviytyi joukkomurhasta, koska lähti El Mozotesta jo syyskuussa 1981 sotilasoperaatioiden lähestyessä.
Entinen tuomari Mirna Perla suhtautui oikeudenkäynnin alkamiseen varauksella.
– On hyvä, että asia etenee. Pelkään kuitenkin, että syytetyt tulevat tavalla tai toisella välttämään tuomiot, koska oikeusjärjestelmämme on korruptoitunut, hän sanoo.
Perla arvioi, että vaikka syyllisyys todettaisiin, osa iäkkäistä syytetyistä voi vedota vakaviin sairauksiin ja siirtyä sairaalahoitoon tai kotiarestiin samalla kun asianajajat valittavat päätöksistä vuosien ajan.
– Olen ollut tuomari ja tiedän, että keinoja oikeuden kiertämiseen on monia. Myös tuomareita ja valamiehiä voidaan uhkailla, hän sanoi.
uutiskirje 
