Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Minja Koskela pitää outona sitä, että Suomessa näyttää poliittiseen päätöksentekoon muodostuneen uusi rakenne. Hän viittaa siihen, että nyt finanssipoliittisen parlamentaarisen työryhmän päätökset ohjaavat tulevien hallitusten työtä.
– Käytännössähän tämä parlamentaarinen työryhmä käyttää merkittävää finanssipoliittista valtaa tällä hetkellä, Koskela sanoi KU:lle finanssipoliittisen parlamentaarisen työryhmän tiedotustilaisuuden jälkeen keskiviikkona aamupäivällä. Vasemmistoliitto jätti ainoana puolueena päätökseen eriävän mielipiteen.
– Nytkin tullaan käymään mediassa keskustelua työryhmän asettamasta tavoitteesta eli 8-11 miljardin euron sopeutuksista ensi vaalikaudella.
"Olisi typerää taktikointia jättäytyä yksi ulos. Eihän kukaan sellaista halua."
Uusi kehikko taloudella
Koskela toteaa vasemmistoliiton kritisoineen jo aiemmin velkajarrusopimuksen yhteydessä sitä, että ollaan rakentamassa uusi kehikko jo olemassa olevan budjettikehikon päälle.
– Pohdimme, tuleeko parlamentaariselle työryhmälle tässä velkajarrusopimuksessa annettu mandaatti syömään tulevien hallitusten finanssipoliittista liikkumavaraa ja viekö se demokraattista päätöksentekoa pois vaaleilla valitulta hallitukselta, hän totesi.
– Nyt näyttää käyvän juuri niin ja kritiikkimme onkin manifestoitumassaa tavalla, josta tarvitaan enemmän yhteiskunnallista keskustelua.
Hän toteaa asian liittyvän vasemmistoliittoon erityisesti siksi, että on kysytty, onko sopimuksen ulkopuolelle jäänyt puolue hallituskelpoinen jatkossa.
– Tämä on merkittävä asia. Jos hallitukseen menosta nykyään päätetään parlamentaarisissa työryhmissä, meillä on käsillä demokratian kriisi, josta ei ole käyty minkäänlaista keskustelua. Pidän tätä erittäin ongelmallisena, hän totesi.
– Samalla logiikalla Perussuomalaiset ei voisi olla nykyhallituksessa, koska viime vaalikaudella se jättäytyi pois parlamentaarisesta ilmastosopimuksesta. Siitä huolimatta se on hallituksessa nyt.
Koskela korostaa pitävänsä hyvänä sitä, että asioista pyritään sopimaan yli hallitus–oppositiorajojen ja yli vaalikausien.
– On myös toivottavaa, että päästään lopputulokseen, jossa kaikki ovat mukana. Mutta siihen ei aina päästä, ei tässä työryhmässä eikä monissa muissakaan työryhmissä.
Ei kukaan halua yksin ulkopuolelle
Muut paitsi vasemmistoliitto eivät hänen arvionsa mukaan ole tästä keskustelleet päätöksentekoon tulleesta muutoksesta.
– Jos systeemi on muuttunut, tarvitsemme laajan yhteiskunnallisen keskustelun. On pöyristyttävää, että tätä tilannetta ei ole kyseenalaistanut mikään muu puolue kuin vasemmistoliitto, hän sanoi.
Koskela naurahtaa väitteelle siitä, että vasemmistoliitto on aloittanut vuoden päästä käytävien eduskuntavaalien vaalikampanjan jäämällä sopimuksen ulkopuolelle.
– Olisi typerää taktikointia jättäytyä yksi ulos. Eihän kukaan sellaista halua, hän sanoi.
– Kellään ei ole tavoitteena jäädä yksin rannalle.
Hän painotta sitä, että vasemmistoliiton ei ylipäätään olisi kannattanut lähteä mukaan parlamentaarisen työryhmän työhön, jos olisi ajateltu, että lopputulos on selvä.
– Mutta nyt raportissa on sovittu tiukemmista tavoitteista kuin mitä EU edellyttää. Minusta sellaisiin tavoitteisiin sitoutuminen näin paljon ennen vaaleja ei ole millään tavalla tarkoituksenmukaista.
– Jo työryhmän työskentelyn aikana arviot miljardeista heittelehtivät jopa viikoittain. On mahdotonta tehdä arviota nyt. Toiseksi kyllä se nyt vaan on vaaleilla valitun hallituksen tehtävä sopia finanssipolitiikan linjasta, ei työryhmän. Voikin kysyä, mikä pointti tällä sitoutumisella on, kun kaikki tietävät, että nämä summat tulevat muuttumaan.
Koskela muistuttaa siitä, että nyt puhutaan valtavasta sopeutustarpeesta, 8-11 miljardista eurosta.
– Orpon hallitus on tehnyt nettosopeutuksia noin 3,5 miljardin edestä, hän vertaa.
– Odotankin, että uusiin tavoitteisiin sitoutuneet puolueet rupeavat kertomaan, miten sopeutus tehdään.
Mahdottomat tavoitteet
Hän ihmettelee myös sitä, että nyt halutaan sitoa seuraavan hallituksen käsiä jopa EU:n vaatimuksia tiukempiin tavoitteisiin, vaikka istuva hallituskin on joutunut neuvottelemaan EU:n kanssa joustoista.
– Eihän Orpon hallituskaan ole kyennyt noudattamaan EU:n finanssipoliittisia sääntöjä. En ymmärrä, miten voidaan uskoa, että jatkossa niitä pystyttäisiin noudattamaan tiukemmin, hän sanoo.
– Jokainen hallitus tulee tietenkin pyrkimään siihen, että saadaan joustavuutta EU:n finanssipoliittisiin linjauksiin ja voidaan tehdä kulloiseenkin aikaan ja kulloisellekin hallitukselle sopivaa finanssipolitiikkaa.
Koskela toteaa vasemmistoliiton sekä tunnistavan että tunnustavan sen, että Suomen velkasuhde on huolestuttavalla tasolla.
– On tärkeää sanoa ääneen, että olemme valmiita sopeutuksiin, hän painottaa.
– Keinomme ovat erilaisia kuin esimerkiksi istuvalla hallituksella. Ne ovat veropainotteisia ja keskittyvät pääasiassa rikkaiden omistusten verotukseen ja vaikkapa haitallisiin tukien karsimiseen.
– Mutta haluammeko sellaista politiikkaa, joka pahimmillaan vaarantaa hyvinvointivaltion perustoimintoja? Tällä hetkellä puuttuu keskustelu siitä, mitä tämän mittaluokan sopeutus aidosti tarkoittaa.
uutiskirje 
