Ylen maaliskuun puoluekannatusmittaus näytti vasemmistoliiton kannatuksen pysyvän vakaana 11 prosentin tuntumassa. Vasemmistoliiton puolueväki voi syystäkin olla lukemaansa tyytyväinen: kannatus on lähellä kaikkien aikojen ennätystä. Puolue on oppositiossa onnistunut pitämään kiinni äänestäjistään ja houkuttelemaan uusia kannattajia.
Valtakunnalliset luvut ovat tärkeitä, mutta ne eivät kerro koko totuutta. Eduskuntavaalit ovat todellisuudessa 13 eri vaalia, ja jokainen niistä ratkeaa paikallisesti vaalipiireissä. Gallupit antavat osviittaa, mutta todellinen kamppailu käydään viimeisillä kampanjointiviikoilla, kun äänestäjät tekevät lopulliset päätöksensä. Kuten Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja muistutti Ylen artikkelissa: äänestäjät tekevät päätöksensä usein vasta viime tingassa.
Vasemmistoliiton menestys riippuu siitä, kuinka hyvin se pystyy aktivoimaan kannattajansa vaalipäivänä juuri omissa vaalipiireissään – ja kuinka vahvoja, tunnettuja ja luotettavia ehdokkaita vasemmistoliiton lista kussakin piirissä tarjoaa.
Vankka valtakunnallinen kannatus on hyvä pohja ponnistaa kohti eduskuntavaaleja, mutta se ei takaa lisäpaikkoja eduskuntaan. Esimerkiksi Uudellamaalla, Vaasan vaalipiirissä tai Kaakkois-Suomessa puolueen kannatus voi olla merkittävästikin valtakunnallista kannatusta matalampi.
Jos puolue haluaa kasvattaa paikkojaan eduskunnassa, sen on panostettava siihen, että Suomen jokaisessa vaalipiirissä on ehdokkaita, jotka pystyvät puhuttelemaan paikallisia äänestäjiä ja herättämään luottamusta. Tämä tarkoittaa sitä, että ehdokkaiden on oltava näkyvästi läsnä, kuunneltava kansalaisia ja tarjottava vastauksia arkipäivän huoliin – ja tämä työ on aloitettava kauan ennen vaalikampanjan alkua.
Nota bene, vaaliehdokkaiksi ensi keväänä haluavat.
Vasemmistoliiton on rakennettava kampanjansa nousujohteisesti: vauhdin pitää kiihtyä, mutta kaasun on oltava pohjassa viimeisten kahden viikon ajan. Paikalliset tapahtumat, toritelttailut ja somesisällöt ovat avainasemassa. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää niihin äänestäjiin, jotka ovat siirtyneet niinsanotusti sohvalle eli ovat epäselviä kannastaan. Heidät voi vielä saada vaalikopissa valitsemaan vasemmistoliitto, jos tarjolla on selkeä ja uskottava vaihtoehto kaikkialla maassa.
Vasemmistoliiton on myös onnistuttava kannattajiensa aktivoinnissa äänestämään. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa moni vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n välillä puntaroinut äänestäjä päätyi valitsemaan SDP:n.
Tällä kertaa vasemmistoliitto on erottautunut sekä demareista että vihreistä jättäytymällä ulos ”velkajarrusta” eli puolueiden yhteisestä talouskuritussopimuksesta. Se on paitsi oikein ja järkevästi tehty suomalaisten palveluiden ja työllisyyden kannalta, mutta se myös tekee vasemmistoliitosta houkuttelevan vaihtoehdon kaikille, jotka haluavat vaihtoehdon nykymenolle. Ja heitä on monta.
Toistetaan vielä kerran: vaikka gallupit näyttävät vakaata kannatusta ja puoluejohto esiintyy mediassa taitavasti, todellinen työ tehdään vaalipiireissä. On muistettava, että vaalit eivät ratkea Helsingissä tai mediassa, vaan siellä, missä äänestäjät kohtaavat ehdokkaat: kaduilla, kauppojen tuulikaapeissa ja kotikuntien tilaisuuksissa.
Jos puolue onnistuu tässä, on latu auki. Vasemmistoliiton paras vaalitulos on vuodelta 1995: 11,16 prosentin kannatus ja 22 paikkaa eduskuntaan. Pannaanko ensi vuonna paremmaksi?
Kirjoittaja on KU:n politiikan toimittaja.
uutiskirje 
