Maailma muuttui hieman vaarallisemmaksi paikaksi torstaina 5. helmikuuta. Samalla kun Suomessa kostutettiin torttuja kansallisrunoilija J.L. Runebergin päivänä, maailmalla umpeutui ydinaseita sääntelevä New START -sopimus.
New START oli ollut vuodesta 2011 lähtien keskeinen rajoitus Yhdysvaltojen ja Venäjän strategisten ydinaseiden määrälle, ja se oli viimeinen jäljellä oleva kylmän sodan aikaisen ydinasevalvonnan perinne. Helmikuun alussa umpeutunut sopimus rajoitti USA:n ja Venäjän strategiset ydinkärjet 1 550 kappaleeseen, mikä oli valtava pudotus 1980-luvun huipputasoista.
Jo yksin New START -sopimuksen umpeutuminen oli huolestuttava uutinen, mutta noin viikkoa aikaisemmin Bulletin of the Atomic Scientists -tiedejulkaisun tutkijat siirsivät symbolisen Tuomiopäivän kellonsa viisareita lähemmäs keskiyötä – vertauskuvaa koko maailman hävittävälle ydinsodalle. Kellon mukaan nyt on 85 sekuntia keskiyöhön. Edes kylmän sodan kuumimpina vuosina ei oltu näin lähellä ydintuhoa, arvioi tutkijajoukko, johon kuuluu yhdeksän Nobel-palkittua.
New START -sopimus päättyi, koska USA:n presidentti Donald Trump päätti olla uusimatta sitä. The Atlantic –lehden mukaan Trump sanoi vielä viime kesänä, ettei New START ole “sellainen sopimus, jonka haluaa päästää vanhenemaan”, mutta tammikuussa hän totesi olkiaan kohauttaen: ”Jos se umpeutuu, se umpeutuu”.
New START ei ole mitään hippien rauhanhöttöä, vaan se on vuosikymmenten työn tulos, jonka historia ulottuu Richard Nixonin SALT-neuvotteluista Mihail Gorbatšovin ja George H. W. Bushin START-sopimuksiin. Ilman niitä Yhdysvalloilla ja Venäjällä olisi edelleen 20 000 ydinkärkeä sojottamassa toisiaan vastaan, ja Eurooppa eläisi kylmän sodan kauhun tasapainossa. Asevarustelua rajoittavat sopimukset eivät suinkaan ole täydellisiä, mutta ne ovat toimineet.
Venäjä oli ilmoittanut olevansa valmis noudattamaan sopimuksen rajoja vielä vuoden ajan, mutta USA ei osoittanut kiinnostusta jatkaa sopimusta edes väliaikaisesti. On arvioitu, että presidentti Trumpin hallinto koostuu ihmisistä, jotka näkevät jokaisen kansainvälisen sopimuksen nöyryytyksenä ja USA:n vallan epäreiluna rajoituksena.
Tosiasia on tämä: vaikka ydinaseita olisi maailmassa kolme tai kymmenen tuhatta, ovat ne edelleen ainoa ihmisen itse rakentama väline, joka voi lopettaa koko sivilisaation yhdessä iltapäivässä. Siksi sopimuksilla, tarkastusmekanismeilla ja luottamuksella on väliä.
New START -sopimuksen umpeuduttua maailma seisoo uuden ydinvarustelukilvan kynnyksellä. Asevarustelu ei perustu strategiaan, vaan uhoon. Ei turvallisuuteen, vaan turvallisuuden tunteen menettämiseen: ratkaisevaa ei ole se, kuka on oikeassa, vaan se, kuka ehtii painaa nappia ensin.
Kello käy. Eikä se ei ole pelkkä vertauskuva.
Kirjoittaja on KU:n politiikan toimittaja.
uutiskirje 
