Kokoomus ilakoi siitä, että hallitus lopettaa raskaus- ja perhevapaasyrjinnän, kun tasa-arvolakia muutetaan. Tosiasiassa laki vaikuttaa vain vähän jo olemassa oleviin käytäntöihin. Tämän lisäksi muut hallituksen eteenpäin puskevat lakihankkeet lisäävät riskiä naisten syrjinnän lisääntymiselle.
– Kokoomus pinkkipesee tasa-arvolailla.
Näin arvioidaan Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestössä SAK:ssa. Se viittaa kokoomuksen blogiin, jossa kansanedustajat Pauli Aalto-Setälä ja Karoliina Partanen keskiviikkona kehuivat tasa-arvolain raskaus- ja perhevapaasyrjintää koskevia muutoksia.
Myös kokoomuksen facebookissa Partanen ylisti muutoksia. Siellä hänen kaverinaan oli kansanedustaja Jarmo Limnell.
Syrjintä on yhä iso ongelma
SAK:n tiedotteessa perjantaina todetaan järjestön olevan Aalto-Setälän ja Partasen kanssa samaa mieltä siitä, että liian moni nuori nainen joutuu edelleen pohtimaan, uskaltaako raskaudesta kertoa työpaikalla.
Aalto-Setälän ja Partasen blogi nostaa esille sen, että raskauteen ja perhevapaisiin liittyvä syrjintä on yhä ongelma työelämässä ja tasa-arvoinen työelämä edellyttää työpaikoilla tehtävien toimien lisäksi myös ajassa elävää lainsäädäntöä ja sen johdonmukaista toimeenpanoa.
SAK ei kuitenkaan näe hallituksen toimia sellaisina, että ne tehokkaasti vähentäisivät raskaus- ja perhevapaasyrjintää.
– Olisi hienoa, jos raskaus- ja perhevapaasyrjintä saataisiin loppumaan, mutta näyttää siltä, että suurista puheista huolimatta tekoja ei tältä hallitukselta ole juurikaan tulossa, toteaa SAK:n juristi Sanna Mannonen.
Hän arvioi, että tasa-arvolain muutokset ovat pääosin lain sisältöä selkeyttäviä säännöksiä eivätkä muuta olemassa olevaa oikeustilaa. Tämä todetaan myös juuri lausuntokierroksella olleessa hallituksen esitysluonnoksessa.
Tarkkaa tietoa raskaus- ja perhevapaasyrjinnän määrästä Suomessa ei ole, sillä osa tapauksista jää pimentoon. Vuoden 2024 väestötutkimuksen mukaan kuitenkin joka neljäs raskaana oleva on kokenut raskaussyrjintää. Tasa-arvovaltuutetun mukaan palkkasyrjintää koskevista yhteydenotoista noin 70 prosenttia liittyi syrjintään raskauden tai perhevapaan vuoksi. Raskaussyrjintä Suomessa -tutkimuksen mukaan yleisin raskaussyrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen.
Hallitus mahdollistaa syrjinnän
Mannonen muistuttaa siitä, että hallitus lisää samaan aikaan toisissa lakihankkeissa mahdollisuuksia raskaus- ja perhevapaasyrjintään ja heikentää työntekijöiden asemaa työelämässä.
Esimerkki tästä on perusteettomien, alle vuoden kestävien määräaikaisten työsuhteiden salliminen. Tämä on osa työsopimuslain muutosehdotusta, jota eduskunta juuri käsittelee.
Hän huomauttaa jopa hallituksen omissa perusteluissa todettavan, että vaikutukset kohdistuvat naisiin, ja myönnettävän, että määräaikaisten työsuhteiden lisääntyessä todennäköisesti myös syrjintätapaukset lisääntyvät.
– Joko kokoomuksessa oikea käsi ei tiedä, mitä vasen käsi tekee, tai sitten kysymyksessä on huomion kääntäminen pois työntekijöiden asemaan tehtävistä heikennyksistä, Mannonen sanoo.
SAK:ssa arvioidaankin, että mikäli pääminsiteri Petteri Orpon (kok.) johtama oikeistohallitus haluaisi lopettaa raskaus- ja perhevapaasyrjinnän, ei se olisi heikentänyt työntekijöiden työsuhdeturvaa madaltamalla henkilöperusteista irtisanomiskynnystä ja helpottaisi määräaikaisten työsopimusten tekemistä.
Tarvitaanko syrjintäolettama?
Mannosen mielestä työsopimuslakia tulisi täydentää syrjintäolettamasäännöksellä, joka koskisi määräaikaisuuksien uusimatta jättämistä.
– Siinä ajatuksena olisi, että jos työnantaja jättäisi uusimatta raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katsottaisiin sen johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, jollei työnantaja voisi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta.
Lisäksi näissä tilanteissa järjestön kannan mukaan tulisi varmistaa, että lakia rikkonut työnantaja olisi velvollinen maksamaan syrjitylle hyvityksen lisäksi korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.
lehti 