KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Sissel-Jo Gazan rikkoo onnistuneesti dekkarikaavaa trilogian aloittavassa teoksessa Yksi pisara

Kai Hirvasnoro
7.2.2026 14.00

Sissel-Jo Gazan on tanskalainen biologi ja pitkän linjan moneen kertaan palkittu kirjailija. Yksi pisara aloittaa kolmiosaisen sarjan, jonka päähenkilö on 1960-luvun lopulla Etelä-Koreasta Tanskaan adoptoitu rikoskonstaapeli Mia Jinju Thiel-Jensen. Mian menneisyydestä tiedetään vain, että hänen äitinsä oli hylännyt hänet kadulle. Hän päätyi Finnin ja Merethen adoptiotyttäreksi Själlannin saarella sijaitsevaan Naestvediin.

Vuonna 1984 Thiel-Jenseneillä on myös biologinen tytär Lea. Tulisen riidan teini-ikäisen Mian kanssa tämän iltamenoista käynyt Merethe lähtee postittamaan kirjettä. Sille tielle hän myös katoaa. Kuukausia myöhemmin hänen nälkiintynyt ruumiinsa löytyy suosta. Joku on siepannut Merethen, pitänyt häntä vankinaan ja sitten surmannut.

Poliisi on varma, että kyseessä on tyypillinen henkirikos: Finn on murhannut vaimonsa. Hänet tuomitaan kahdeksaksi vuodeksi vankilaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Näin suoraviivaisesti Yhden pisaran alku ei kulje, kaikkea muuta. Sissel-Jo Gazan tutustuttaa lukijan Thiel-Jensenin perheeseen. Finn on jälkihippeilevä rauhanaktivisti, joka pakenee kiistoja levyhyllynsä ääreen. Teoksessa mainituista levyistä saisi hienon soittolistan. Kiistoja riittää, sillä Merethe on kireä tyyppi. Mia on tiedenörtti, jota kiusataan jonkin verran syntyperänsä takia. Hän kipuilee niin kuin teinit kipuilevat. Pikkusisko Lealla on omat ongelmansa.

Kaikesta huolimatta Thiel-Jensenit ovat tavanomainen perhe. Tukiverkkona heillä on naapurin eläkkeellä oleva pariskunta Ib ja Sonja Svendsen.

Pitkässä alkujaksossa Gazan ensin esittelee perheen, ja sitten rikkoo sen kulisseja. Ei mitään ihan kauheaa, mutta sekä Finnistä että Merethestä paljastuu puolia, jotka eivät ole mukaviakaan.

Teoksen henkilögalleriaan nousee edellä mainittujen lisäksi muun muassa Adoptiokonttorin Gerda, joka toi Mian Koreasta Tanskaan, Merethen paras ystävä Ulla sekä joukko Mian ikäisiä teinejä, joilla on merkittävä rooli, kun hypätään ajassa vuoden 1989 kautta vuoteen 2001.

Mia käy poliisikoulun ja aloittaa sen jälkeen rikospoliisin peruskoulutuksen. Hänen päämääränsä on tulla rikostutkijaksi. Teosta on kulunut tässä vaiheessa melkein 200 sivua. Ne sivut Sissel-Jo Gazan on käyttänyt hyvin henkilöistä, Naestvedista ja sen nuorista kertomiseen. Kaiken päällä on epämääräinen väkivallan uhka, joka ei jää vain uhkaksi. Taustalla on joku, jota kutsutaan Naestvedin kuninkaaksi.

Yhden pisaran alku on enemmän kaunokirjallinen, mutta se ei mitenkään vähennä teoksen intensiteettiä. Gazan niin sanotusti pitää otteessaan alusta asti.

Enemmän dekkariksi Yksi pisara muuttuu, kun löytyy kaksi naisen ruumista, jotka muistuttavat Merethen tapausta. Vuosia myöhemmin liikkeelle on lähtenyt kopiomurhaaja tai sitten Finn tulee lopullisesti todistettua syyttömäksi, sillä hän istuu edelleen vankilassa kun ruumiit löytyvät.

Teoksen keskivaiheilla ollaan vuodessa 1989. Poliisilla on teknisessä tutkinnassa käytössään uusia jännittäviä työkaluja, DNA ja oikeusbotaniikka eli kasvitieteen käyttö rikostutkinnassa. Sissel-Jo Gazan tuo ne kiehtovasti osaksi tarinaa ja kertoo niiden kehityksestä.

Yksi pisara huipentuu vuoteen 2001, jolloin Mia tutkii kahden uuden murhatun tapausta ja salaa myös äitinsä murhaa. Salaa, koska siihen jäävinä hänet siirrettäisiin kokonaan pois jutusta. Gazan kirjoittaa upeasti siitä, miten juttu alkaa ratketa johtolankojen, päättelyn ja kasvitieteen avulla. Poikkeuksellinen ja poikkeuksellisen hyvä dekkari pohjautuu erääseen todelliseen tanskalaiseen skandaaliin.

Rikosromaanin sisällä Yksi pisara on lämmin kuvaus perhe- ja sukuyhteydestä. Teoksen alkupuolen teinit ovat loppupuolella nuorina aikuisina löytäneet paikkansa. Yhteys on Mialle merkittävä, ja merkittävä myös rikostutkinnan kannalta.

Mutta kyseessä on siis kolmiosaisen sarjan avaus. Siitä saadaan aivan lopussa muistutus, kun Mia saa uhkausviestin.

Dekkari ei ole muita vähempiarvoisempi kirjallisuuden muoto, mutta aina joskus tulee kirjoja, joista tulee tuntu, että vielä enemmän kuin dekkari. Yksi pisara on sellainen. Se on nerokkaasti kehitelty rikosromaani. Mutta ei vain rikosromaani, vaan jotain enemmän.

Sissel-Jo Gazan: Yksi pisara (I en dråbe). Suomentanut Katarina Luoma. 509 sivua, Docendo 2026.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Putin-kriitikko Mihail Zygar kertoo uudella tavalla Neuvostoliiton romahduksesta häikäisevässä kirjassaan Maan pimeällä puolella

Anne Prokofjeff pistää vakoiluromaanin uusiksi rätväkästi toimivassa Kohtalonpyörässä

Kaarina Riikonen -dekkari Taidekauppias katoaa yhdistää rikosjutun ja yli viisikymppisen päähenkilön elämänvaiheita

Antony Beevorin uusi huipputeos kertoo, miksi vuonna 1916 murhatulla Rasputinilla oli olennainen rooli Venäjän vuoden 1917 vallankumouksissa

Uusimmat

Amina Mohamed ja Hassan Vuai Saburi sansibarilaisen Kati Radion studiossa. Heidän aamuohjelmansa valistaa yhteisöjä rannikkoympäristön varjelun tärkeydestä.

Yhteisöradiot antavat kullanarvoisia neuvoja ilmastonmuutoksen kanssa kamppaileville tansanialaisille

”Suomessa tehdään kengännauhabudjetilla teknisesti Hollywood-tasoista elokuvaa”

Yli 300 nicaragualaistoimittajaa on lähtenyt maasta vuoden 2018 jälkeen. Lähtö on usein ollut kiireinen pako, jossa omaisuus ja kodit ovat jääneet taakse.

Nicaraguan maanpaossa elävien journalistien mahdollisuudet kapenevat entisestään

Moni perulainen kokee tiedotusvälineiden olevan sidoksissa poliittisiin ja taloudellisiin eturyhmiin, ei yhteiseen hyvään. Valtion tilastokeskus Inein mukaan joulukuussa 2025 vain 15 prosenttia kansalaisista luotti radioon ja televisioon ja 10 prosenttia lehdistöön.

Perulaistoimittajia uhkaillaan väkivallalla ja raastuvalla

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa vapputervehdys

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Raidin kaltaista rikossarjaa ei voisi enää esittää – kaikki repisivät pelihousunsa

 
02

Kultasormi karkaa – Jani Volanen kertoo, miksi hylkää luomuksensa ennen aikojaan

 
03

Mitä pitäisi tapahtua, että Eurooppa vieroittautuisi digiriippuvuudesta Yhdysvaltoihin?

 
04

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

 
05

SAK kannustaa Suomea takaisin pohjoismaiselle tielle: ”Luottamus on palautettava”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

02.04.2026

Rehellinen Kreikka, jonka Kapodistrias olisi voinut perustaa

02.04.2026

Verkkoyliopisto tuo toivoa Afganistanin naisille – ”Se pelasti minut pimeydestä”

01.04.2026

Emme muista sotia, jotka melkein syttyivät

01.04.2026

Vasemmistoliitto jättää välikysymyksen köyhyydestä – vihreät mukana, SDP harkitsee

31.03.2026

Kiina kehittää humanoidirobotteja työvoimapulan pelossa

31.03.2026

SAK kannustaa Suomea takaisin pohjoismaiselle tielle: ”Luottamus on palautettava”

30.03.2026

HS: Li Andersson ei lähde ehdolle eduskuntavaaleihin – Näin KU:n toimituksessa analysoidaan vasemmistoliiton tilannetta

30.03.2026

Kultasormi karkaa – Jani Volanen kertoo, miksi hylkää luomuksensa ennen aikojaan

30.03.2026

Liian kuumaa kahville – ilmastonmuutos uhkaa viljelijöitä ja suomalaistenkin suosikkijuomaa

30.03.2026

Kuuba kääntyy kohti aurinkoenergiaa polttoainekriisin pakottamana

29.03.2026

Pikku-Ainan krikettivideo herätti vihamyrskyn – Pakistanin heimoalueilla tytöt halutaan sulkea urheilun ulkopuolelle

29.03.2026

Kirjastoauto vie kirjoja ja kulttuuria Syyrian pakolaisleireille

28.03.2026

Ilmastonmuutoksen tuoma helle vie kenialaisnaisten työt

28.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset