Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen pitävät pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtaman oikeistohallituksen toimintaa ydinenergialain ja rikoslain muutoksen valmistelussa eduskunnan asemaa ja parlamentarismia halveksuvana.
Hallitus tiedotti torstaina lausuntokierrokselle lähtevästä esitysluonnoksesta, jolla mahdollistettaisiin ydinräjähteiden tuominen Suomeen ja niiden kuljettaminen, toimittaminen tai hallussapito Suomessa.
– On kestämätöntä, että lainvalmistelu on tehty salassa ja tieto hankkeesta on pimitetty eduskunnalta. Perinteisesti eduskuntapuolueet yli hallitus-oppositio-rajan on osallistettu prosessiin näin laajakantoisissa asioissa, Koskela sanoo kaksikon torstai-iltana lähettämässä tiedotteessa.
"Emme tule hyväksymään hallituksen kaavailemaa ydinenergialain ja rikoslain muutosta."
– Näin syvällisesti ulko- ja turvallisuuspoliittisiin perusratkaisuihin vaikuttavassa asiassa olisi toivonut kunnioitettavan parlamentarismia ja eduskunnan asemaa.
Yllätys kaikille
Koskela ja Pekonen muistuttavat olevan normaali käytäntö, että perustiedot lainvalmisteluhankkeista ovat julkisia. Heidän mielestään keskeisiä tahoja tulisi myös kuulla jo valmisteluvaiheessa.
He ihmettelevät sitäkin, että Orpon hallitus aikoo varata lain lausuntokierrokselle vain neljä viikkoa, vaikka lausuntomenettelyyn on lainvalmistelun kuulemisohjeiden mukaan varattava aikaa vähintään kuusi viikkoa ja laajoissa hankkeissa vähintään kahdeksan viikkoa.
– Hallituksen linjana on ollut salakähmäisyys ja asia tulee yllätyksenä lähes kaikille. Herättää vakavaa huolta, millaiseen tietopohjaan esitys perustuu ja miten hyvin edes eri ministeriöitä on kuultu, laillisuusvalvojista puhumattakaan. Lausuntokierrokselle ja huolelliselle jatkovalmistelulle soisi varattavan nyt aikaa, mutta hallitus näyttää puskevan tätä hutiloitua esitystä läpi kiireellä, Pekonen sanoo.
”Ei mitään tarvetta”
Koskelan mukaan vasemmistoliiton linja asiassa on kirkas.
– Emme tule hyväksymään hallituksen kaavailemaa ydinenergialain ja rikoslain muutosta. On myös turha väittää, että Nato-jäsenyys tätä edellyttäisi. Päinvastoin asiaa käsiteltiin sekä Nato-jäsenyydestä että DCA-sopimuksesta päätettäessä, eikä muutokselle nähty mitään tarvetta, Koskela sanoo.
Hän toteaa, että esimerkiksi Nato-jäsenyyttä hyväksyttäessä eduskunnan ulkoasiainvaliokunta totesi mietinnössään, ettei Suomen ja Naton välisissä neuvotteluissa ollut tullut esiin seikkoja, jotka perustelisivat Suomen ydinräjähteisiin liittyvän lainsäädännön muuttamista.
Myös Suomen ja Yhdysvaltojen välisen puolustusyhteistyösopimuksen eli DCA-sopimuksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä niin eduskunnan ulkoasiainvaliokunta kuin puolustusvaliokunta totesivat, että kysymys ydinaseiden tuomisesta tai kauttakulusta Suomen kautta olisi ”erittäin teoreettinen kysymys” ja että Suomella ei olisi intressiä eikä Yhdysvalloilla halua tehdä mitään muutoksia nykyisiin ydinaseiden sijoituspaikkoihin.
uutiskirje 
