SAK:laiset liitot tavoittelevat samanlaisia palkankorotuksia jo käynnistyneellä työehtosopimuskierroksella. SAK:n liittojen tavoitteena on kahden vuoden sopimukset, jotka toisivat työntekijöille yhteensä kymmenen prosentin palkankorotuksen.
Tavoite on jaettu niin, että ensimmäisenä vuonna palkat nousisivat kuusi prosenttia ja vähintään 150 euron korotus kuukausipalkkaan. Toisena vuonna korotus olisi neljä prosenttia ja vähintään 100 euron korotus kuukausipalkkaan
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta huomautti tiedotustilaisuudessa, että palkansaajien ostovoima on heikentynyt todella paljon parin viime vuoden aikana. Hän kuvaili palkansaajien ostovoimakuoppaa niin syväksi montuksi, että vastaavaa ei Suomen historiassa taideta tuntea.
Tiedotustilaisuudessa olivat paikalla keskeisimpien liittojen puheenjohtaja. AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko tiivisti, että ekonomisteilta on tullut selkeä viesti: Suomella ei ole kustannuskilpailukykyongelmaa.
– Kerrankin on tilanne, että kustannuskilpailukykyongelma ei vaarannu tällaisesta korotuksesta, Kokko sanoi.
Teollisuusliitto on käynyt Teknologiateollisuuden kanssa palkkaneuvotteluja syyskuun puolivälistä lähtien. Ne ovat edenneet liiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan tahmeasti, eikä tekstikysymystenkään osalta ole tapahtunut edistystä. Nykyinen työehtosopimus umpeutuu marraskuun lopussa.
Nyt julkaistua palkankorotustavoitetta Aalto perusteli palkansaajien ostovoimakuopan kiinni kuromisella.
– Palkankorotustavoite on laskettu näillä perusteilla.
Suomen elintarviketyöläisten liiton puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen nosti esiin hallituksen ajaman vientivetoisen palkkamallin. Sen valossa SAK:laisten liittojen yhteinen tavoite ei ole ihmeellinen.
– On aika luonnollista, että katsomme yhdessä palkankorotustavoitetta. Näin tehdään Ruotsissa. Ei tässä siinä mielessä ole mitään ihmeellistä, Kuntonen totesi.
Toimittajat kysyivät tiedotustilaisuudessa, millaisia vaikutuksia kymmenen prosentin palkankorotustavoitteella voi olla työllisyyteen ja kilpailukykyyn. Kuntonen käänsi katseen hallituksen toteuttamiin lakimuutoksiin.
– Niillä on myös negatiivinen merkitys kotimaiseen kulutukseen, eikä kukaan arvioi sen vaikutusta, Kuntonen sanoi.
Juttua päivitetty kello 10.45: Lisätty Veli-Matti Kuntosen kommentit.
uutiskirje 