Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi keskiviikkona uuden aiempaa tarkemman selvityksen nykyisen hallituskauden leikkausten vaikutuksista. Tulos on, että Petteri Orpon hallituksen sosiaaliturva- ja veromuutokset heikentävät kaikkein pienituloisimpien toimeentuloa hieman vähemmän kuin aiemmassa laskelmassa.
Hallituskaudella 2023–2027 alimman tulokymmenyksen kotitalouksien tulot laskevat kahdeksan prosenttia eli keskimäärin noin 80 euroa kuukaudessa aikuista kohden. Samalla pienituloisten määrä kasvaa noin 102 000 hengellä, joista lapsia on noin 22 000.
– Hallituskauden sosiaaliturva- ja veromuutosten vaikutukset kohdistuvat eri tavalla eri tuloryhmiin. Ylimmässä tulokymmenyksessä nettotulojen arvioidaan kasvavan noin prosentin eli noin 50 euroa kuukaudessa aikuista kohden, sanoo THL:n johtava tutkija Jussi Tervola tiedotteessa.
THL:n selvityksessä on hyödynnetty Verohallinnon kuukausitulotietoja aiempaa tarkemmalla mallilla. Arvio lakimuutosten vaikutuksesta pienituloisuuteen jää hieman THL:n aiempaa arviota pienemmäksi.
– Lakimuutosten aiheuttamat tulonmenetykset ovat suhteellisesti suurimpia opiskelijoilla. Euromääräisesti suurimmat tulonmenetykset kohdistuvat sen sijaan työttömiin, jotka tekevät osa-aikaista työtä työttömyysetuuden ohella tai saavat Kelan maksamaa työttömyysetuutta, Tervola kertoo.
Lakimuutokset laskevat selvästi myös toimeentulotukea tai Kelan kuntoutusrahaa saaneiden tuloja.
– Toisin kuin usein ajatellaan, toimeentulotuki kompensoi muiden etuuksien leikkauksia vain osittain. Sitä saadaan usein vain osan vuotta, ja muina kuukausina esimerkiksi asumistuen ja työttömyysturvan leikkaukset näkyvät kotitalouksien tuloissa täysimääräisinä, Tervola sanoo.
Köyhyys lisääntyy ja syvenee
Pienituloisten määrän lisääntymisen ohella lakimuutosten arvioidaan nostavan niiden määrää, joiden tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen. Tämä joukko kasvaa arviolta 87 000 hengellä, joista lapsia on noin 20 000. Lisäksi pienituloisten tulojen arvioidaan jäävän keskimäärin noin 14 prosenttia kauemmas pienituloisuusrajasta kuin aiemmin.
– Pienituloisuusaste ei yksin anna kattavaa kuvaa köyhyydestä. Siksi on tärkeä tarkastella myös muita mittareita, kuten köyhyyden syvyyttä ja sitä, kuinka monella tulot eivät riitä kohtuullisen vähimmäiskulutuksen viitebudjettiin, sanoo THL:n erikoistutkija Joonas Ollonqvist.
lehti 