KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

JVG

JVG. Kuva: PME Records

Milleniumkimallusta seuraavat Idols-tähdet ja muut koko perheen suosikit, mutta myös bilemusiikilla ja suomalaisella poprockilla pyyhkii hyvin. Juttusarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa käsitellään tämän vuosituhannen suosittua musiikkia.

Emilia Männynväli
27.6.2025 10.00

Uuden vuosituhannen alussa tuli Daruden trance-hitti Sandstormista maailmanlaajuinen superhitti. Sekä single että albumi myivät ja soivat valtavasti niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Sittemmin kappale on saavuttanut miltei modernin kansallislaulun aseman.

Muita vuoden 2000 hittejä Suomessa olivat muun muassa Madonnan American Pie ja Britney Spearsin Oops! I Did It Again. Yölinnun Liian suuri city -kappaleen suosio saattoi ennakoida tulevaa: iskelmän uutta nousua lauritähkineen, juhatapioineen, arttuwiskareineen ja Idols-tähtineen.

Vuonna 2001 ilmestyikin sitten Anssi Kelan nopeasti suuren suosion saavuttanut Nummela-debyyttialbumi. Levyltä soivat ahkerasti muun muassa Milla ja Mikan faijan BMW -nimiset kappaleet, joissa kerrotaan tavan tallaajien elämästä.

Mutta pärjäsi vuosituhannen alussa vielä aavistuksen raskaampikin musiikki, kuten vaikkapa HIM-yhtyeen, Apulannan ja Nightwishin suosio samana vuonna osoitti. Ulkomaisista kappaleista taas suosituimpia oli Didon herkkä popbiisi Here With Me.

Lattaribuumista rusketusraitoihin

Vuosituhannen alussa koettiin pieni lattaribuumi. Shakiran Whenever, Wherever -kappale oli tavattoman kuunneltu varsinkin vuonna 2002. Samana vuonna saatiin kokea ”uusi Macarena”, kun Las Ketchupin The Ketchup Song (Asereje) kipusi listoille.

Edelleen samana korvamatojen vuonna ilmestyi venäläisen t.A.T.u-duon All the Things She Said, joka herätti kohua eri puolilla maailmaa perin erikoisesta syystä – nimittäin siksi, että kappale ja musiikkivideo kuvasivat naisten välistä rakkautta.

2000-luvun alkupuolella alkoi näkyä viitteitä myös suomiräpin valtavirtaistumisesta. Pitkään se oli ollut hyvin marginaalista musiikkia, ja tavallaan skene jakautuikin kahtia rupisempaan katuräppiin ja klubeille suunnattuun poppiräppiin. Sittemmin rajaa on taas liennytetty.

Musiikkivideolla seikkailivat sinihaalariset duunarimiehet tehtaassa.

Lähinnä hiphop-kategoriaan kaatuvan Don Johnson Big Bandin One MC, One Delay -kappale nousi suursuosioon vuonna 2003. Väenmusiikillisesti kiinnostavan siitä tekee musiikkivideo, jolla seikkailivat sinihaalariset duunarimiehet tehtaassa.

Samaan vuoteen sattuu sellainenkin merkittävä tapaus, että PMMP-niminen duo julkaisi Rusketusraidat- debyyttisinglensä, josta tulikin sitten vuoden myydyin single. Mira Luodin ja Paula Vesalan luotsaamasta yhtyeestä tuli yksi Suomen kaikkien aikojen suosituimmista, eikä vähiten räyhäkkäiden live-esiintymisten vuoksi. PMMP, jos jokin, edusti modernia väenmusiikkia.

Kuten varmaan omalla tavallaan myös moldovalaisen O-Zonen eurodancehitti Dragostea din Tei, vuoden 2003 kiistaton kesähitti. Niin päätyivät vapaalle vaihtaneet suomalaiset tapailemaan romaniankielisiä sanoituksia: ”Vrei să pleci dar nu mă, nu mă iei” ja sitä tehden.

Vuonna 2004 listoille alkaa ilmestyä myös uuden Idols-laulukilpailun pinnalle nostamia artisteja, kuten Hanna Pakarinen. Uniklubin ja Negativen teinisuosion myötä koetaan myös pienoinen glam-buumi.

Ryyppylauluja ja poppiräppiä

Vuonna 2005 ilmestyy sittemmin lajinsa klassikon asemaan noussut Martti Vainaa & Sallitut aineet -orkesterin Pelimies, jossa houkutellaan seuraa ”nakkikioskille jatkoille”.

Vuonna 2006 Suomi sekoaa Lordin euroviisuvoitosta Hard Rock Hallelujah -kappaleella. Lapsiyleisöön vetoava metalli on muutenkin pinnalla, mistä kertoo muun muassa Teräsbetoni-nimisen yhtyeen suosio. Vuoden kesähitti on silti Valvomon Mikä kesä – tai ulkomaisista Basshunterin Boten Anna.

Ainakin nollarin puoleen väliin saakka on suomalainen poprock kohtalaisen suosittua, mistä kertoo muun muassa Egotripin, Irinan ja The Rasmuksen suosio. Sen loppua kohti iskelmä valtaa yhä enemmän tilaa: 2007 dominoi Lauri Tähkä ja 2008 Juha Tapio. Suosikkipopparit ovat yhä useammin ulkomaisia, kuten vuonna 2009 Lady Gaga Poker Face -kappaleellaan, tosin vuonna 2010 suursuosioon ponnahtaa Jenni Vartiainen Missä muruseni on -kappaleellaan.

Tuona vuonna ilmestyy myös Palefacen Helsinki–Shangri-La – sopivasti ”jytkyn” ja eurokriisin jälkimainingeissa. Yhteiskunnalliselle albumille poikkeuksellisesti siitä – erityisesti nimibiisistä – tulee valtavan suosittu. Samana vuonna kansa ottaa omakseen myös iskelmälaulaja Arttu Wiskarin.

Ja sitten on Jukka Poika, joka kehottaa nuorisoa olemaan tyrimättä.

Sitten koetaankin varsinainen ryyppylaulujen kulta-aika: Petri Nygårdin Selvä päivä ilmestyy 2010, Pojun Poika saunoo ja JVG:n Häissä ilmestyvät vuonna 2011 – ja jääkiekon MM-kullan myötä niitä myös soitetaan. 2012 ilmestyvät Stigin Ryyppy, Petri Nygårdin Märkää sekä Cheekin Sokka irti. Naiserityistä hunningolla oloa tarjoilee samana vuonna Erin Vanha nainen hunningolla -kappaleellaan. Ja sitten on Jukka Poika, joka kehottaa nuorisoa olemaan tyrimättä.

Vuonna 2012 J. Karjalainen luo nahkansa ikonisella Et ole yksin -albumilla, joka nostaa kansansuosikin takaisin suurille lavoille. Yleisö rakastuu etenkin Mennyt mies -kappaleeseen, jossa leikitellään popin arkkityypeillä ja sivupersoonilla.

2013 on nyt jo edesmenneen nuoren supertähden Aviciin supervuosi. Suomalaisen poprockin puolella jo edellisellä vuosikymmenellä suosittu Haloo Helsinki! myy platinaa albumillaan Kiitos ei ole kirosana. 2014 luukutetaan muun muassa Nopsajalkaa, vuonna 2015 Sannia. Listoilla viihtyvät myös Antti Tuisku, Elastinen ja Vesala. Samat artistit – ja Arttu Wiskari ja JVG – dominoivat pitkälti aina vuoteen 2017, jolloin koetaan Ed Sheeran -buumi.

Kymmenluvun loppupuolella Suomessakin suosioon nousevat edelleen supersuositut Taylor Swift ja Billie Eilish. Suomessa samanlaiseen rakoon osuvat Behm, Bess ja Erika Vikman. Vuoden 2020 leimallisin hitti taitaa silti olla The Weeknd-yhtyeen Blinding Lights – ja vuoteen 2020 päätettäköön tämän vuosituhannen musiikin katsaus.

”Aamulla töihin, illalla himaan”

Tämän kolmiosaisen juttusarjan kunnianhimoisena tavoitteena on ollut selvittää, mitä työväki – tai ihan vain väki, rahvas, kansa – on sitten työväenlaulujen kulta-aikojen kuunnellut, ja mitä se meistä mahdollisesti kertoo. Jutuissa on tarkasteltu aikakautensa suosituimpia, etenkin suomalaisia, kappaleita. Kaksi ensimmäistä osaa käsittelivät 1980- ja 1990-lukuja tämän osan yrittäessä nivoa yhteen vuosia 2000–2020.

Todella moni maininnan arvoinen kappale ja artisti on jäänyt mainitsematta, mutta tarkoitus ei ole ollut tehdä kattavaa tilastollista analyysia, vaan yhden löyhän näkökulman rajaama ja suuntaa-antava aikalaisanalyysi.

Lopuksi nostettakoon vielä marginaalisemman musiikin puolelta kuriositeettina valokeilaan eräs vuosituhannen kulttiklassikko, nimittäin Ydinperhe-nimisen hardcore punk -yhtyeen Aamulla töihin, illalla himaan -kappale vuodelta 2010 – kertoohan se tietynlaisesta duunarin ylpeydestä, mutta ehkä enemmän väsymisestä akateemiseen saivarteluun:

”Ei kaiken pidä olla niin saatanan kivaa / aamulla töihin, illalla himaan / mieluummin rehellistä pohjasakkaa / kuin itseään kusettavaa keskiluokkaa / mieluummin alipalkattu duunari / kuin äärivasemmistolainen narkkari / joll’ on helvetin hankala marttyyrikompleksi / mä en poistu vittu ikinä mun tehtaasta.”

Jutussa on käytetty lähteenä Suomen hittivuosilistoja: suomenvuosilistat.blogspot.com. Listat perustuvat Timo Pennasen (Listablogi) keräämiin aineistoihin. Niissä on huomioitu myynnin lisäksi muita suosiota mittaavia elementtejä, kuten 2000-luvulla suoratoistoa ja diskosoittoa.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

Kati Roudan Lappi-dekkari on todella erilainen.

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
04

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

 
05

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään