Greenpeace, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF katsovat, ettei METSO:n seurantaryhmän esittämä ohjelmaluonnosvastaa Suomen kansainvälisiin sitoumuksiin eikä hallitusohjelman tavoitteisiin luontokadon pysäyttämisestä.
Järjestöjen mukaan suositun METSO-ohjelman avulla voitaisiin parantaa suomalaisen metsäluonnon tilaa ja vastata metsänomistajien suojeluhaluihin paljon ehdotettua paremminkin. Sama koskee valtion omien maiden käyttöä.
– Suomalaiset haluavat metsiin lisää lintuja, lajeja ja monimuotoista elämää. Nyt ehdotetulla tahdilla veisi lähes sata vuotta ennen kuin kymmenen prosentin suojeluaste Etelä-Suomessa saavutettaisiin. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon 2030 mennessä, muistuttaa Liisa Toopakka Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Moni metsänomistaja, joka on tarjonnut arvometsiään suojeluun, on joutunut pettymään.
”Suomalaiset metsänomistajat ansaitsevat parempaa”
Järjestöjen mukaan suurimpia hidasteita yksityismaiden metsien suojelun edistämisessä on riittämätön rahoitus. Moni metsänomistaja, joka on tarjonnut arvometsiään suojeluun, on joutunut pettymään. METSO-kohteita onkin paikoin tarjolla jopa kymmenkertainen hehtaarimäärä verrattuna siihen, mihin valtio on myöntänyt rahoitusta.
Ympäristöjärjestöjen mielestä onkin tärkeää, että METSO:n jatkokauden ohjelmaan sisällytetään uusien korvausmallien ja rahoituskanavien kehittäminen. Ympäristöministeriön asettaman työryhmän esityksestä nämä puuttuvat.
– Suomalaiset metsänomistajat ansaitsevat parempaa. Parhaillaankin useat maanomistajat ympäri Suomen odottavat suojelupäätöstä metsästään vailla tietoa, onko korvauksia jollakin aikataululla tulossa. Jos METSO-rahoihin ei saada tuntuvaa korotusta, suojelullisesti arvokkaita metsiä päätyy hakkuisiin ja luonnon köyhtyminen jatkuu, sanoo Mai Suominen WWF Suomesta.
Suomisen mukaan uusia tapoja kasvattaa rahoitusta tarvitaan kipeästi, ja niitä on ideoitukin. Enää pitäisi päästä toteuttamisvaiheeseen.
”Valtion mailla metsiensuojelun edistäminen olisi kaikista helpointa.”
Valtion metsien suojelu jäämässä puolivillaiseksi
METSO-ohjelman ytimessä ovat vapaaehtoisuus ja yksityismetsien suojelu- ja luonnonhoitotöiden rahoitus. Nyt laaditun ohjelmaluonnoksen toimenpiteet koskevat valtion maita järjestöjen mukaan ”hyvin köykäisesti”.
– Valtion mailla metsiensuojelun edistäminen olisi kaikista helpointa. Siellä on satoja tuhansia hehtaareja vanhaa ja luonnontilaista metsää jo valmiiksi puuntuotannon ulkopuolella, Metsähallituksen omassa suojelussa. Ei tarvitse kuin vahvistaa näiden suojelu pysyväksi ja lakisääteiseksi. Tästäkään työryhmä ei pystynyt linjaamaan, toteaa Kaisa Kosonen Greenpeacesta.
Hänen mukaansa asiaan tullaan palaamaan lausuntokierroksella, joka käynnistyy oletettavasti syksyllä 2025. Tulevasta METSO-ohjelmasta ja sen toimenpiteistä päättää valtioneuvosto.