KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Yhdysvalloista karkotetut bhutanilaiset pakolaiset jäivät vaille kotimaata ja kansalaisuutta

Yhdysvalloista karkotettu Aasis Subedi (oik.) ja isänsä Narayan Kumar Subedi, jonka vetoomus Nepalin korkeimpaan oikeutetun johti pojan vapauttamiseen.

Yhdysvalloista karkotettu Aasis Subedi (oik.) ja isänsä Narayan Kumar Subedi, jonka vetoomus Nepalin korkeimpaan oikeutetun johti pojan vapauttamiseen. Kuva: IPS/Diwash Gahatraj

Jhapa, Nepal – IPS/Diwash Gahatraj
19.6.2025 13.47

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin maastakarkotuspolitiikka tekee joistakin maahanmuuttajista isänmaattomia. Neljä Yhdysvalloissa lähes vuosikymmenen luvallisesti elänyttä bhutanilaista karkotettiin maaliskuussa ja lähetettiin Bhutaniin, joka kuitenkin torjui heidät. Miehet joutuivat pidätetyiksi yrittäessään Nepaliin, jossa heidän sukulaisiaan elää pakolaisleirillä.

Aasis Subedi, Santosh Darji, Roshan Tamang ja Ashok Gurung ovat ajautuneet juridiseen ja diplomaattiseen limboon, epävarmaan välitilaan. Heidän kohtalonsa kuvastaa yleisemminkin pakolaisten johonkin muuhun kuin kotimaahansa palauttamisen ongelmia.

Isän vetoomus vapautti

ILMOITUS
ILMOITUS

Aasis Subedin isä Narayan Kumar Subedi vetosi poikansa puolesta Nepalin korkeimpaan oikeuteen. Se päätti, että kuukauden ajan pidätettyinä olleet miehet pitää vapauttaa ja että he saavat vielä 60 päivän ajaksi jäädä pakolaisleirille sukulaistensa kanssa.

Sen jälkeen heidän asiaansa pohditaan uudestaan. Ennen lopullista päätöstä miehet eivät saa poistua leiristä ja heidän täytyy ilmoittautua poliisille kerran viikossa.

– Tunteeni olivat ristiriitaiset, kun poikani ja kaksi muuta karkotettua tulivat luokseni. Olin iloinen, kun näin poikani kymmenen vuoden jälkeen. Mutta olin myös surullinen, että hänestä oli tullut valtioton ja koditon, Narayan kertoo.

Toivotuista vieraista laittomiksi

Miehet lukeutuvat bhutanilaiseen lhotshampa-yhteisöön. Nepalinkieltä puhuva ryhmä muutti 1800-luvun jälkipuoliskolla suurin joukoin Bhutanin tuolloin harvaanasuttuun eteläosaan. Bhutanissa puhutulla dzonkha-kielellä sana lhotshampa tarkoittaakin etelän asukkia.

Tulokkaat olivat aikoinaan toivottuja ja kutsuttuja vieraita, ja monet yhteisön jäsenet saivat vuonna 1958 Bhutanin kansalaisuuden. 1970-luvun lopulta lähtien maassa kuitenkin alettiin säätää nationalistisia lakeja, jotka suosivat buddhalaisia ja vähän kerrallaan nakersivat enimmäkseen hindulaisten lhotshampojen oikeuksia.

Leirille karkotetut ovat pudonneet byrokraattiseen mustaan aukkoon.

Kun lhotshampat protestoivat, hallitus alkoi peruuttaa heidän kansalaisuuksiaan ja leimata yhteisön jäseniä laittomiksi maahanmuuttajiksi. 1990-luvun alussa sorto yltyi niin pahaksi, että yli 100 000 lhotshampaa pakeni tai karkotettiin maasta. Useimmat päätyivät pakolaisleireihin Itä-Nepaliin.

Byrokraattinen musta aukko

Myös karkotetun nelikon perheet tulivat tuolloin Nepaliin ja elivät pakolaisleireissä, kunnes vuosikymmen sitten pääsivät osaksi YK:n pakolaisjärjestön ohjelmaa, jossa pakolaiset asutetaan kolmansiin maihin. Valtaosa, noin 96 000 runsaasta 110 000:sta ohjelmaan osallistuneesta asettui Yhdysvaltoihin.

Uudelleenasutusohjelman jäljiltä Nepaliin jäi alunperin seitsemästä pakolaisleiristä vain kaksi, joissa nykyään asuu noin 6 300 ihmistä. He joko kieltäytyivät uudelleenasutuksesta toiveenaan vielä joskus palata Bhutaniin tai eivät päässeet ohjelmaan puuttuvien asiakirjojen vuoksi.

Leirille karkotetut ovat pudonneet byrokraattiseen mustaan aukkoon, heidän tilannettaan kuvaa tohtori Gopal Krishna Siwakoti.

– Koska tapauksia ympäröivät monimutkaiset juridiset ja maahanmuuttoon liittyvät ongelmat, tuskin mikään maa ottaisi heidät vastaan, Siwakoti sanoo.

– Uudelleenasutus on maailmanlaajuisesti vaikeutunut. Esimerkiksi perheenyhdistäminen tarjoaa pienen mahdollisuuden, mutta sekin vaatii kunnollisia asiakirjoja, joiden hankkiminen pikaisesti on lähes mahdotonta.

Tähän mennessä Yhdysvallat on karkottanut 24 bhutanilaista pakolaista. Muiden kuin Nepaliin leirille päätyneiden neljän nykyisestä sijainnista ei ole tietoa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Uusimmat

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

Kati Roudan Lappi-dekkari on todella erilainen.

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
04

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

 
05

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään