Työllisyyspalvelut siirrettiin valtiolta kuntiin ja kuntien muodostamille työllisyysalueille viime vuodenvaihteessa. Työntekijöiden mukaan siinä epäonnistuttiin pahasti. Haparoiva valmistelu ja toteutus on ammattiliitto JHL:n kyselytutkimuksen mukaan haitannut työllisyyden edistämistä ja romahduttanut työntekijöiden hyvinvoinnin.
JHL:n lokakuussa tekemään kyselytutkimukseen vastasi 432 TE-palveluiden työntekijää. Tämä on lähes 10 prosenttia kaikista alan työntekijöistä.
Vastaajat ovat kokeneet muutoksen huonosti valmistelluksi ja toteutetuksi. Uudet organisaatiot ovat keskeneräisiä. Moni on kokenut tehtävänkuvat epäselviksi.
Tyytymättömyys ja pahoinvointi on lisääntynyt työpaikoilla. Eräässä vastauksessa todetaan, että ”sairauspoissaolojen määrä on suorastaan räjähtänyt”.
– Toiminta on sekavaa. Työn kuormittavuus on korkealla, vastauksissa todetaan.
– Nykyisessä työllisyystilanteessa olisi ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa on toimivat työllisyyspalvelut. Meillä ei ole varaa siihen, että TE-palveluiden henkilöstö voi huonosti, ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström suomii kiireessä tehtyä valmistelua.
Satoja uusia asiakkaita
Työllisyyspalvelujen on koettu heikentyneen niiden siirryttyä TE-toimistoista kuntien muodostamille työllisyysalueille.
– Työllisyyden hoito on hiljalleen ajettu Suomessa alas, eräässä vastauksessa todetaan.
Joidenkin vastausten mukaan asiakasmäärät ovat kasvaneet yksittäisillä asiakaspalvelijoilla jopa sadoilla.
– Pelkona on, että esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät ja heikommassa asemassa olevat jäävät palveluiden ulkopuolelle, vastauksissa kirjoitetaan.
Moni vastaaja kertoi asiakasmäärien kasvaneen merkittävästi muun muassa heikkenevän työttömyystilanteen takia. Määräaikaisia virkoja on jätetty jatkamatta ja lisääntyneet sairauspoissaolot ovat kuormittaneet työkykyisiä entisestään.
Resursseja ei ole tarpeeksi
Vastaajien mielestä rahaa ja henkilöstöresursseja on ollut liian vähän työllisyysalueiden tehtävien hoitamiseksi.
– Valtiovallan tehtävä on huolehtia kunnille riittävät resurssit, Håkan Ekström muistuttaa.
Vastaajat kuvasivat johtamista paikoin autoritääriseksi, pelolla johtavaksi ja epäjohdonmukaiseksi. Työntekijät kokivat, että heitä ei ole kuunneltu.
Vastaajat kertoivat työehtojen ja olosuhteiden heikentyneen. Tämä johtui etätyömahdollisuuksien rajusta rajoittamisesta ja siirtymisestä virkatyöajasta yleistyöaikaan. Jälkimmäinen tarkoittaa käytännössä kaksi tuntia työaikaa lisää viikossa ilman vaikutusta palkkaan.
uutiskirje 