Päättymässä oleva politiikan syksy jää historiaan ennätysten murskajaisista. Tänään perjantaina saavutettiin vielä yksi: konkurssihakemusten määrä 2000-luvun ennätykseen, Tilastokeskus tiedotti.
– Viimeisen 12 kuukauden aikana konkurssiin on haettu 3 814 yritystä. Tämä 12 kuukauden liukuva vuosisumma on suurempi kuin kertaakaan sitten vuoden 1997, Tilastokeskuksen yliaktuaari Tommi Veistämö kertoo.
Tuoreimmat luvut ovat marraskuulta. Ne eivät kerro kasvun väreilystä, päinvastoin. Marraskuussa pantiin vireille 321 konkurssia, mikä on 33 enemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten. Henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli 999. Se oli 74 henkilötyövuotta suurempi kuin viime vuoden marraskuussa.
Marraskuussa konkurssiin haetut yritykset toimivat teollisuudessa, kaupan alalla ja rakennustoiminnassa.
Politiikan syksyn alkaessa elokuun lopussa julkisuuteen tuli uudistunut pääministeri Petteri Orpo. Synkistely oli vaihtunut positiivisuudeksi. Orpo näki merkkejä talouskasvun käynnistymisestä ja 100 000 uuden työllisen tavoitekin läheni, ei tosin oikeasti, mutta laskennallisesti.
Takaiskuja on tullut koko syksyn, mutta pääministeri on pitänyt kiinni asenteestaan. Ikään kuin talous käynnistyisi puhumalla, kun puhuja on sentään pääministeri.
100 000 uuden työllisen sijaan koko syksy on seurattu sitä, nouseeko Suomen työttömyysaste Euroopan suurimmaksi. 10,3 prosentin työttömyys on Suomen nykyisen mittaushistorian ennätys, mutta Espanja on pysynyt eurotyöttömyydessä Suomen edellä kuukaudesta toiseen.
Ennätyksellistä on sekin, että Suomi on ainoa kehittyneiden talouksien OECD-maa, jonka talous ei kasva tänä vuonna.
Orpon hallituksen tavoite on ollut välttää Suomen joutuminen EU:n alijäämämenettelyyn eli niin sanotulle tarkkailuluokalle. Se tavoite mureni marraskuussa.
Samaan aikaan Suomi joutui myös EU:n sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle kasvavan eriarvoisuuden riskin johdosta.
EU:n sosiaalisen kehityksen vuosiraportin mukaan Suomen sosiaalinen tilanne on heikentynyt 10 ulottuvuudella 11:sta. Se on Euroopan heikoin suoritus.
Orpo-Purran velkahallitus
Työllisyyden lisäksi hallituksen toinen keskeinen tavoite on velkasuhteen vakauttaminen
Ei onnistu sekään. EU:n tilastoviranomainen Eurostat kertoi lokakuussa, että Suomen julkisen sektorin velkasuhde oli vuoden toisella vuosineljänneksellä 7,8 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Suomen velka kasvoi enemmän kuin yhdenkään toisen EU-maan.
Suomen julkisen sektorin velka oli toisella vuosineljänneksellä 88,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Viime vuonna vastaavaan aikaan velkasuhde oli 80,6 prosenttia.
Julkisen velan kasvu jatkuu hurjaa vauhtia, valtiovarainministeriö ennusti eilen torstaina. Velkasuhteen ennustetaan kohoavan 91,6 prosenttiin ensi vuonna ja 92,4 prosenttiin vuonna 2027, vaikka hallitus on yrittänyt saada sen vippaskonsteilla vakautettua väliaikaisesti vaalivuodeksi.
Velkasuhteen kasvu jatkuu VM:n ennusteen mukaan koko vuoteen 2030 ulottuvan ennustejakson ajan, ja vuonna 2030 velka on jo yli 96 prosenttia suhteessa bkt:hen.
Sanna Marinin hallituksen lopettaessa velkasuhde oli 77,1 prosenttia. Hallitus ottaa enemmän velkaa kuin parjaamansa ”Marinin velkahallitus”.
Hallituksella on tehokasta peliaikaa jäljellä vielä ensi vuosi. Jo nyt on selvää, että mikään hallituksen taloustavoite ei tule toteutumaan. Väärin ajoitetut työttömyys- ja muun sosiaaliturvan leikkaukset, työelämän heikennykset, ja myös ulkoinen epävarmuus, ovat ihan hyvin tiedossa oleva jarru, jonka takia Suomi on pudonnut Euroopan mutasarjaan.
lehti 