Nairobin laidalla Githungurissa Samuel Ndungu esittelee vihannespeltoaan. Hän viljelee 1,5 hehtaarin luomutilallaan pinaattia, porkkanaa ja sipulia, jotka kasvavat ilman synteettisiä torjunta-aineita, keinolannoitteita tai geenimuunneltuja siemeniä.
Ndungu on viljellyt luomuruokaa viimeiset kaksi vuotta ja toimittaa sadon paikallisille markkinoille. Hän ylläpitää maaperän hedelmällisyyttä kompostoinnilla ja vuoroviljelyllä, ja torjuu tuholaisia luonnonmukaisin ja biologisin keinoin. Keinolannoitteiden sijaan hän valmistaa lannoitteensa itse sekoittamalla typpeä sisältävää kananlantaa, sekä fosforia ja kaliumia sisältävää lehmänlantaa sekä orgaanista ainesta.
Ndungu uskoo luomuruoan olevan sekä turvallisempaa että ravinteikkaampaa kuin teollisesti tuotettu ruoka, koska se ei altistu torjunta-aineille ja synteettisille kemikaaleille. Tilalla työskentelee hänen lisäkseen kuusi muuta ihmistä.
– Tulevaisuudessa haluan investoida ja tuottaa paitsi enemmän, myös turvallisempaa ruokaa, Ndungu sanoo.
Laki uhkasi koko viljelytapaa
Keniassa pienviljelijät suosivat paikallisia siemenlajikkeita, koska ne sopeutuvat paremmin maan olosuhteisiin erityisesti kuivilla alueilla. Monet alkuperäiset kasvit eivät vaadi kemiallisia torjunta-aineita, mutta silti niillä saavutetaan hyviä satoja luonnonmukaisin menetelmin. Tämä erottaa ne maahan tuoduista hybridisiemenistä, jotka edellyttävät torjunta-aineita ja lannoitteita.
Lisäksi sertifioidut tuontisiemenet ovat usein liian kalliita yksittäisille viljelijöille. Siksi Kenian maaseudun pienviljelijät ovat perinteisesti hankkineet siemeniä jakamalla niitä keskenään ja säästämällä osan sadostaan siemeniksi, mikä takaa siemenet myös seuraavaa kylvökautta varten.
Ilman siementen jakamista Ndungun kaltaisten tilojen toiminta olisi käytännössä mahdotonta. Vuonna 2012 säädetty siemenlaki kuitenkin rajoitti merkittävästi tätä käytäntöä. Lain tavoitteena oli kehittää, edistää ja säännellä modernia ja kilpailukykyistä siementeollisuutta. Samalla laki kielsi viljelijöitä jakamasta ja vaihtamasta siemeniä keskenään.
– Siemenlaki vaikutti suoraan meihin pienviljelijöihin. Meidät työnnettiin sivuun, sanoo Ndungu.
Jopa 80 prosenttia Kenian viljelijöistä syyllistyi rikokseen jatkamalla perinteistä viljelyä. Lain mukaan viljelijöitä uhkasi jopa kahden vuoden vankeus ja miljoonan Kenian shillingin eli yli 7 000 euron sakko rekisteröimättömien siementen myymisestä tai vaihtamisesta. Vaikka lakia ei pantu laajasti täytäntöön eikä viljelijöitä pidätetty, se aiheutti epävarmuutta viljelijöiden keskuudessa.
Kenian pienviljelijöiden järjestön puheenjohtaja Justus Lavi näkee siemenlain osana laajempaa kamppailua vallasta maataloudessa.
– Siemeniä tuottavat yritykset vakuuttivat hallituksemme. Ne demonisoivat alkuperäiset siemenemme ja väittivät, etteivät sertifioimattomat siemenet ole hyviä. Mutta näitä siemeniä on käytetty vuosisatojen ajan ja niiden toimivuus on todistettu”, Lavi sanoo.
Taistelu siemenomavaraisuudesta
Vuonna 2022 viisitoista kenialaista pienviljelijää jätti vetoomuksen maan korkeimpaan oikeuteen vaatien, että hallitus tarkistaisi lain kohtia, jotka kieltävät sertifioimattomien ja rekisteröimättömien siementen jakamisen ja vaihdon.
Viljelijöiden oikeustaistoa tuki Seed Savers Network -järjestö, joka on keskeinen toimija maatalouden biodiversiteetin ja viljelijäyhteisöjen puolustamisessa eri puolilla Keniaa. Järjestön viestintäpäällikkö Tabitha Munyirin mukaan kiistanalainen laki keskittyi kaupallisten siemenyritysten etuihin ja sivuutti pienviljelijöiden todellisuuden. Samalla siirtymä perinteisestä viljelystä teolliseen maatalouteen köyhdytti luonnon monimuotoisuutta.
– Moni siemenlajike katosi, ja osa niistä on sukupuuton partaalla, ellei tilanteeseen puututa, Munyiri sanoo.
Korkein oikeus puuttui tilanteeseen
Marraskuun lopussa Kenian korkein oikeus antoi päätöksen pienviljelijöiden hyväksi ja julisti siemenlain rankaisevat pykälät perustuslain vastaisiksi ja totesi, että alkuperäisten ja perinteisten siementen säästäminen, käyttö ja jakaminen on perustuslaillinen oikeus eikä rikos. Päätöstä pidetään merkittävänä voittona viljelijöiden itsemääräämisoikeudelle ja tappiona suuryritysten hallitsemalle tehomaataloudelle.
Greenpeace African ruokakampanjoija Elizabeth Atienon mukaan alkuperäisten siementen tunnustaminen on isku yritysvetoista vallankaappausta vastaan Kenian ruokajärjestelmässä.
– Voimme vihdoin sanoa, että Keniassa yhteisön ruokkiminen ilmaston kestävillä, paikallisiin oloihin sopeutuneilla siemenillä ei ole enää rikos.
Agroekologi Claire Nasiken mukaan päätös vahvistaa biodiversiteettiä, ilmastonkestävyyttä ja ruokaomavaraisuutta, sillä alkuperäiset siemenet sopeutuvat usein paremmin paikallisiin olosuhteisiin kuten maaperään, sademääriin, tuholaisiin ja tauteihin. Nämä ominaisuudet usein katoavat yhtenäisissä, sertifioiduissa kaupallisissa siemenissä.
– Kun viljelijöille annetaan mahdollisuus säästää, vaihtaa ja monipuolistaa siemenvarantojaan, yhteisöt voivat säilyttää geneettisen monimuotoisuuden. Se toimii puskurina ilmastokatastrofeja, kuten kuivuutta ja tuholaisia vastaan ja antaa pitkän aikavälin ruokaturvaa, Nasike sanoo.
uutiskirje 
