Amnestyn tänään julkaiseman raportin mukaan aborttioikeutta pyritään nyt aktiivisesti kaventamaan eri puolilla Eurooppaa. Taustalla vaikuttaa niin sanottu anti-gender-liike, jota tukevat populistiset poliittiset toimijat. Pyrkimykset uhkaavat romuttaa vuosikymmenten aikana saavutetun edistyksen.
Raportti When rights aren’t real for all: The struggle for abortion access in Europeosoittaa, että vaikka lainsäädäntö on monissa Euroopan maissa kehittynyt aborttioikeutta tukevaksi, käytännön esteet heikentävät edelleen merkittävästi eurooppalaisten pääsyä aborttipalveluihin. Tällaisia esteitä ovat muun muassa lääketieteellisesti perusteettomat vaatimukset, jotka viivästyttävät aborttiin pääsyä, terveydenhuollon henkilöstön omantunnon perusteella tapahtuva kieltäytyminen raskaudenkeskeytyksestä, henkilöstön puute, raskausviikkorajat ja korkeat kustannukset.
Erityisesti pienituloisille, nuorille, vammaisille, sateenkaari-ihmisille, seksityöntekijöille ja turvapaikanhakijoille aborttipalveluihin pääsy on suhteettoman vaikeaa.
Samaan aikaan aborttioikeutta vastustavat ryhmät tehostavat toimintaansa vaikuttaakseen kielteisesti lainsäädäntöön ja käytäntöihin. Keinona käytetään usein pelon ja väärän tiedon levittämistä.
– Taantumuksellinen politiikka uhkaa vaikeasti saavutettuja voittoja. Lisääntymisoikeuksien kaventamista ajaa anti-gender-liike, jota muun muassa populistiset poliitikot tukevat, sanoo Pia Puu Oksanen, Amnestyn Suomen osaston sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija.
Korkeat kustannukset useissa maissa
Uusi raportti tarkastelee aborttioikeutta 40 Euroopan maassa. Se perustuu Amnestyn omaan tutkimukseen sekä aborttioikeusaktivistien ja seksuaali- ja lisääntymisterveyteen erikoistuneiden järjestöjen haastatteluihin sekä muiden ihmisoikeus- ja kansanterveysjärjestöjen kokoamaan tietoon.
Abortin kustannukset muodostavat esteen erityisesti maissa, joissa aborttipalvelut eivät kuulu sairausvakuutuksen tai kansallisen terveydenhuollon piiriin. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Itävalta, Bulgaria, Kroatia, Kypros, Tšekki, Saksa, Latvia, Montenegro, Romania, Bosnia ja Hertsegovina, Pohjois-Makedonia, Kosovo ja Serbia.
Monet valtiot epäonnistuvat aborttipalvelujen takaamisessa, koska terveydenhuollon ammattilaisilla on mahdollisuus kieltäytyä hoidon tarjoamisesta omantunnon syihin vedoten. Esimerkiksi Italiassa ja Kroatiassa tällaiset kieltäytymiset ovat yleisiä, ja Romaniassa ne ovat lisääntymässä.
Ainakin 12 Euroopan maata edellyttää edelleen pakollisia, lääketieteellisesti perusteettomia odotusaikoja ennen aborttia, ja 13 maassa vaaditaan pakollista neuvontaa ennen raskaudenkeskeytystä. Esimerkiksi Unkarissa aborttia hakevan on pakko kuunnella sikiön sydänääniä. Turkissa naimisissa olevien yli 18-vuotiaiden naisten on saatava puolisonsa suostumus raskauden keskeyttämiseen aina kymmenenteen raskausviikkoon asti.
Joka vuosi tuhannet raskaana olevat joutuvat matkustamaan ulkomaille saadakseen tarvitsemansa terveydenhuollon, koska aborttipalveluihin pääsy kotimaassa on vaikeaa.
Terveydenhuollon ammattilaiset hyökkäysten kohteena
Aborttioikeuden rajoittamista ajaa avokätisesti rahoitettu, kansainvälisesti hyvin verkostoitunut anti-gender-liike, johon kuuluu konservatiivisia ja uskonnollisia ryhmiä, ajatushautomoita, kansalaisjärjestöjä ja vaikuttajia.
Esimerkiksi Kroatiassa katolisen kirkon ja hallituksen välinen yhteistyö on johtanut toistuviin yrityksiin rajoittaa aborttia. Slovakiassa parlamentti on useaan otteeseen yrittänyt kiristää aborttilainsäädäntöä, ja syyskuussa 2025 hyväksytyt perustuslain muutokset ovat jatkumoa lisääntymisoikeuksien heikentämiselle.
Unkari on rajoittanut pääsyä aborttiin, ehkäisyyn ja perhesuunnitteluun. Italiassa hallitus on ajanut lakimuutoksia, jotka mahdollistavat abortinvastaisten ryhmien pääsyn neuvontakeskuksiin. Molemmissa maissa toimenpiteitä on perusteltu muun muassa alhaisilla syntyvyysluvuilla ja rasistisella retoriikalla, jossa maahanmuuttajat esitetään uhkana.
Aborttioikeutta vastustavat liikkeet kohdistavat painetta myös terveydenhuollon ammattilaisiin. Esimerkiksi Itävallassa ja Saksassa aborttipalveluja tarjoavat klinikat ovat joutuneet häirinnän kohteiksi. Ranskassa perhesuunnittelua tarjoaviin keskuksiin on hyökätty, ja Puolassa maaliskuussa 2025 Varsovaan perustettu aborttikeskus on joutunut jatkuvan häirinnän ja uhkailun kohteeksi.
– Euroopan hallitusten on torjuttava päättäväisesti aborttioikeutta vastustavien ryhmien pyrkimykset estää ihmisten pääsy turvalliseen ja oikea-aikaiseen aborttiin. Turvallinen abortti on olennainen osa terveydenhoitoa ja ihmisoikeus, painottaa Pia Puu Oksanen.






