KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Etelänbastardikilpikonnien lisääntymisseudun lämpeneminen saa poikaset vaihtamaan sukupuolta

Yhteisön kouluttamat nuoret meripartiolaiset kantavat eläinsairaalassa hoidossa ollutta merikilpikonnaa kohti Intian valtamerta Kenian Watamussa.

Yhteisön kouluttamat nuoret meripartiolaiset kantavat eläinsairaalassa hoidossa ollutta merikilpikonnaa kohti Intian valtamerta Kenian Watamussa. Kuva: IPS/Manipadma Jena

Ilmastonmuutos tekee merikilpikonnista naaraita.

Bhubaneswar, Intia – IPS/Manipadma Jena
20.6.2025 9.00

Valtamerien lämpeneminen saa jo valmiiksi lämpimissä vesissä elävien etelänbastardikilpikonnien sukupuolijakauman vääristymään. Mitä lämpimämpää rantahiekka on kilpikonnapesällä, sitä enemmän hiekkaan haudatuista munista kuoriutuu naaraita.

Etelänbastardikilpikonnien lisääntyminen ja lajin hengissä säilyminen edellyttävät koiraiden ja naaraiden tasapainoista kohtaamista esimerkiksi Intian itäisen Odishan osavaltion rannoilla. Muun elämänsä erillään viettävät koiraat ja naaraat kokoontuvat marraskuussa samalle rannalle parittelemaan. On merkkejä siitä, että kohtauspaikoilla koiraiden määrä alkaa jäädä ongelmallisen alhaiseksi.

Jopa 90 prosenttia naaraita

Merikilpikonnien sukupuoli määräytyy kilpikonnan munien hautomalämpötilan mukaan. Niin sanottu keskimääräinen lämpö tuottaa jokseenkin tasamäärän koiraita ja naaraita, kun taas alhaisempi lämpö suosii koiraita ja korkeampi naaraita.

Huhtikuussa julkaistu Dakshin säätiön tutkimus Odishan Gahirmathan ja Rushikulyan rannoilla kuoriutuvista etelänbastardikilpikonnista kertoo, että 15:n viime vuoden aikana munista kuoriutui naaraita keskimäärin 71 prosenttia ja joinakin vuosina naaraiden osuus oli jopa yli 90 prosenttia. Odishan pesimäalueet kuuluvat maailman suurimpiin, samankokoisia on vain Meksikossa ja Costa Ricassa.

Viimeaikaiset muutokset ilmasto-olosuhteissa saattavat ennen pitkää johtaa merikilpikonnien kantojen romahdukseen. Sukupuolijakauman vääristymisen aiheuttamaa haittaa vahvistavat lisääntymisen harveneminen ja munien vähäisempi hedelmällisyys.

Lämpötilojen kohoaminen kiihdyttää poikasen kehitystä munassa, lyhentää hautomisaikaa ja rajoittaa poikasen kasvuaikaa. Lyhyemmän kasvuajan seurauksena munista kuoriutuu entistä pienempiä ja aiempaa useammin epänormaaleja poikasia, joiden kyky suunnistaa ja säilöä energiaa on niin heikko, että se vaarantaa niiden selviytymisen.

Etelänbastardikilpikonnia pidetään runsaslukuisimpana merikilpikonnalajina. Silti se on jo vuonna 2008 luokiteltu uhanalaiseksi, sillä lajin maailmanlaajuisen kannan arvioitiin kutistuneen 30 prosenttia.

Merikilpikonnakantoja täytyy seurata hyvin pitkiä aikoja, vuosikymmeniä, jotta populaatioiden kehityksestä saadaan luotettavaa tietoa. Otukset varttuvat hitaasti ja elävät kauan, joten muutosten näkymiseen koko populaation tasolla menee aikaa.

Intian valtameren tyrskyihin rynnistää kolmevuotias liemikilpikonna, jolle annettiin eläinsairaalassa nimi Kai.

Intian valtameren tyrskyihin rynnistää kolmevuotias liemikilpikonna, jolle annettiin eläinsairaalassa nimi Kai. Kuva: IPS/Manipadma Jena

Ihmisen aikaansaamat paineet

Maapallon lämpeneminen on tosin vain viimeisin uhka merikilpikonnille, joihin on kohdistunut koko joukko ihmisen aikaansaamia paineita. Kilpikonnia sotkeutuu trooliverkkoihin. Rannikkoalueiden rakentaminen vie pesimärantoja, ja rakentamisen vaatima hiekankaivuu kiihdyttää rantojen eroosiota. Asutuksen leviäminen johtaa myös valosaasteeseen, joka sekoittaa kuoriutumisensa jälkeen mereen pyrkivien pikkukonnien suuntavaiston.

Etelänbastardikilpikonnien tapa pesiä tuhansien yksilöiden parvina tekee niistä erityisen haavoittuvia ihmisen aiheuttamille elinympäristön muutoksille.

Kilpikonnien salapyynti ja munien ryövääminen ovat kuitenkin jyrkästi vähentyneet, kiitos paikallisyhteisöjen kohonneen tietoisuuden. Vielä 1970-luvulla merikilpikonnien munia syötiin yleisesti ja niiden kauppa oli laajaa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Paikalliset vapaaehtoiset keräävät Odishassa valosaasteen harhauttamia etelänbastardikilpikonnia ja kantavat ne sitten meren ääreen.

Paikalliset vapaaehtoiset keräävät Odishassa valosaasteen harhauttamia etelänbastardikilpikonnia ja kantavat ne sitten meren ääreen. Kuva: IPS/Bivash Pandav

Hyvinvointia uhkakuvista huolimatta

Suurin osa tutkimuksesta maapallon lämpenemisen vaikutuksesta merikilpikonniin on kohdistunut Luoteis-Atlantin ja Välimeren alueen lajeihin. Dakshinin tutkimus on ensimmäinen, jossa selvitetään ilmastovaikutuksia etelänbastardikilpikonniin.

Tutkimus osoittaa, että uhkakuvista huolimatta laji voi Intian rannikolla hyvin. Pesien lukumäärä vaihtelee vuodesta toiseen, mutta suunta on selvä: 2000-luvun alussa pesiä oli pesintäkaudesta toiseen 25 000–50 000, viime vuosina yli 400 000. Rushikulyassa myös haudonta onnistuu paremmin kuin muilla massapesintäpaikoilla.

Viime helmikuussa Rushikulyan pesintähiekoilla laskettiin ennätysmäiset 800 000 pesää. Paikoittain kilpikonnia oli rannalla niin tiheässä, ettei niiden seassa mahtunut kunnolla kävelemään.

Kilpikonnien kukoistus on osittain tulosta kalastuskiellosta pesintäalueiden lähistöllä ja kalastajille siitä hyvästä maksetuista korvauksista mutta ennen muuta paikallisen yhteisön, kansalaisjärjestöjen ja rannikkovartijoiden yhteistyöstä.

Paikalliset vapaaehtoiset takaavat, että juuri kuoriutuneet poikaset pääsevät turvallisesti mereen. He laskevat saapuvia kilpikonnia ja turvaavat aidoin pesintäalueita sekä valvovat niitä päivin öin parin kuukauden ajan metsänvartijoiden kanssa. Kilpikonnan munia ryöväävät ihmiset eivät enää ole ongelmana, toisin kuin vapaina vaeltavat koirat ja luonnonvaraiset linnut.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kalastajilta kalaa myytäväksi ostavia naisia käytetään usein hyväksi Malawijärven kalastajayhteisöissä.

Kalaa vain seksiä vastaan: Miespuoliset kalastajat hyväksikäyttävät usein kalaa myyviä naisia Malawissa

New Delhin roskien kerääjät toimittavat elintärkeää palvelua usein äärimmäisessä helteessä.

Delhin roskien kerääjät tekevät työtään paahtavan auringon alla

Yhdysvalloista karkotettu Aasis Subedi (oik.) ja isänsä Narayan Kumar Subedi, jonka vetoomus Nepalin korkeimpaan oikeutetun johti pojan vapauttamiseen.

Yhdysvalloista karkotetut bhutanilaiset pakolaiset jäivät vaille kotimaata ja kansalaisuutta

Talvisaappaita myytiin poistohintaan kauppakeskuksessa Grönlannin pääkaupungissa Nuukissa huhtikuun lopulla.

Grönlannin itsenäisyys saa vielä odottaa – Syynä Trumpin provokaatiot

Uusimmat

Kalastajilta kalaa myytäväksi ostavia naisia käytetään usein hyväksi Malawijärven kalastajayhteisöissä.

Kalaa vain seksiä vastaan: Miespuoliset kalastajat hyväksikäyttävät usein kalaa myyviä naisia Malawissa

Veronika Honkasalo.

Ottawan sopimus on pelastanut elämiä – Nyt miinoista vientituote?

Yhteisön kouluttamat nuoret meripartiolaiset kantavat eläinsairaalassa hoidossa ollutta merikilpikonnaa kohti Intian valtamerta Kenian Watamussa.

Etelänbastardikilpikonnien lisääntymisseudun lämpeneminen saa poikaset vaihtamaan sukupuolta

Aino-Kaisa Pekonen tulkitsee hallituksen politiikkaa niin, että Suomessa ollaan menossa kohti yksityisiin palveluihin nojaavaa sote-mallia.

Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen KU:n juhannushaastattelussa: ”En tiedä, onko pääministeri Orpo enää tosissaan”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

 
02

Viisi prosenttia puolustukseen? Samaan aikaan hallitus leikkaa lisää kansalaisilta

 
03

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

 
04

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

 
05

Vasemmistoliiton Koskela irvailee Purran saksikättä: ”Kuka tahansa vähänkään taloudesta ymmärtävä olisi voinut arvata, että näin tässä käy”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Delhin roskien kerääjät tekevät työtään paahtavan auringon alla

19.06.2025

Yhdysvalloista karkotetut bhutanilaiset pakolaiset jäivät vaille kotimaata ja kansalaisuutta

19.06.2025

Maamiinojen palauttaminen ei paranna Suomen kokonaisturvallisuutta – Poliitikot antoivat uuden iskun kansainväliselle järjestelmälle

19.06.2025

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

19.06.2025

”Tämä on historiallinen päivä saamelaisille” – eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain

19.06.2025

”Tämä on historiallinen päivä saamelaisille” – eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain

19.06.2025

Vasemmistoliiton Mai Kivelä: ”Paperittomuus ei ratkea lennättämällä ihmisiä maihin, joihin heillä ei ole yhteyttä”

19.06.2025

Velkajarru ei maistu vasemmistoliiton Koskelalle: ”En usko sekuntiakaan”

19.06.2025

Aina saa kärsiä ja hävetä – Dazain kulttiklassikko on synkkä japanilainen yksinpuhelu

19.06.2025

Pikkuhuuhkajat puristi tasapelin Tanskalta

18.06.2025

Viisi prosenttia puolustukseen? Samaan aikaan hallitus leikkaa lisää kansalaisilta

18.06.2025

Koskela sote-politiikasta: Hallitus lapioi rahaa yksityisille terveysjäteille

18.06.2025

Rajaton kulttuuri palkitsee rajattomasta käytöksestä, mutta monet rajat ovat olemassa hyvästä syystä

18.06.2025

Saako teollisuus tahtonsa läpi? Ministeriin vedotaan kastraatiokiellon pitämiseksi

18.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään