Perulainen tanssinopettaja Lourdes Rivadeneyra on asunut Argentiinassa yli 30 vuotta ja vakuuttaa, että maahanmuuttajat eivät ole tuona aikana kokeneet mitään nykypäivään verrattavaa.
– Ihmiset pelkäävät hallituksen aloittamaa vainoa. Se saavuttaa tavoitteensa, koska ihmiset eivät uskalla lähteä kadulle puolustamaan oikeuksiaan, Rivadeneyra arvioi.
Argentiinan maahanmuuttolakia arvostettiin aiemmin kansainvälisesti, koska siinä oli vahva ihmisoikeusnäkökulma. Maata vuoden 2023 lopulta johtanut Javier Milei kuitenkin muutti laki viime vuonna. Samaan aikaan alkoi ulkomaalaistaustaisten jahtaaminen kaduilla ja asuinalueilla.
Uusi laki tarkoittaa Rivadeneyran mukaan, että jos siirtolainen pidätetään mielenosoituksessa, hän saa saman tien lähtöpassit maasta.
Vihapuhe velloo
Myös vihapuhe on päästetty valloilleen. Siirtolaisista koetetaan tehdä Argentiinan pitkällisen talouskriisin syntipukkeja. Valtaosa maan 46-miljoonaisesta väestöstä on kärsinyt kriisin vaikutuksista 15 viime vuotta.
Milei on vannoutunut Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hengenheimolainen. Talousvaikeuksista kärsivä Argentiina ei erityisesti houkuta siirtolaisia, mutta Milein mielestä maahanmuutto on riski, joka pitää minimoida. Niinpä hän kumosi hätätilamääräyksellä vuoden 2003 lain, joka takasi siirtolaisille kansalaisiin verrattavat oikeudet, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon.
Kun eurooppalaisten virta Argentiinaan tyrehtyi 1960-luvulla, maahan muutti pääasiassa väkeä köyhemmistä naapurimaista, Paraguaysta, Boliviasta ja Perusta. Tuoreimpia tulokkaita ovat venezuelalaiset.
Ulkomaalaisten osuus väestöstä on historiallisen alhainen, 4,2 prosenttia. Luku löytyy tuoreimmasta saatavilla olevasta tilastosta vuodelta 2022.
Tulot syynätään
Milein hätätilamääräys edellyttää riittäviä tuloja henkilöltä, joka aikoo siirtyä väliaikaisesta oleskeluluvasta pysyvään. Automaattinen oikeus pysyvään oleskelulupaan on poistettu niiltäkin ulkomaalaisilta, joilla on argentiinalaisia lapsia tai puoliso.
– Huomattava osa epävirallisessa taloudessa työskentelevistä ja köyhistä maahanmuuttajista ei pysty täyttämään ehtoja, Argentiinan pakolais- ja siirtolaiskomission (Caref) johtaja Gabriela Liguori sanoo.
Argentiina myönsi vuonna 2025 vain 41 000 pysyvää oleskelulupaa, kun kaudella 2021–2024 määrä oli noin 90 000 vuodessa. Carefin mukaan nyt ollaan vielä paljon pienemmissä luvuissa.
Prostestanttiset kirkot perustivat Carefin vuonna 1973 auttamaan Chilen pakolaisia. Nyt järjestö avustaa maahanmuuttajia useissa Argentiinan kaupungeissa.
– Argentiinan virallisen politiikan tavoitteena on muuttaa maahanmuuttajien asema laittomaksi. Sitä täydentävät kaduilla tapahtuvat tarkastukset ja vainoaminen – aivan kuten Trumpin politiikassa, Liguori selittää.
Pelottelu tepsii
Maahanmuuttoviraston operaatioissa on mukana liittovaltion poliisi. Kaduille pystytetään tiesulkuja, joista ilmoitetaan etukäteen televisiossa. Somessa hallitus esittelee mobiililaitteita hyödyntäviä liikkuvia yksiköitä, jotka voivat tarkastaa kenen tahansa henkilön maahanmuuttotiedot välittömästi kadulla.
Oikeudellisten ja yhteiskunnallisten tutkimusten keskuksen (Cels) juristi Lucía Galoppo huomauttaa, että viranomaisten toiminta on täysin ylimitoitettua tuloksiin nähden.
Esimerkiksi Villa Celinan lähiössä tarkastettiin 358 henkeä, joista 16 määrättiin käymään maahanmuuttovirastossa selvittämässä tilannettaan. Floresin alueella löydettiin 10 epäselvää tapausta.
– Poliisin läsnäolon tarkoitus on pelotella, ja todellakin, nykyään ihmiset pelkäävät jopa mennä maahanmuuttovirastoon hoitamaan paperasioitaan. Virallinen politiikka itsessään ajaa maahanmuuttajia laittomaan asemaan luodakseen syyn ratsioille, Galoppo sanoo.
Mahdottomia vaatimuksia
Bolivialainen asianajaja Zulema Montero on työskennellyt yli 20 vuotta Buenos Airesiin perustamassaan Yanapakuna-järjestössä. Hänen mukaansa maahanmuuttajilta vaaditaan nyt mahdottomia.
– Jos väliaikainen oleskelulupa on vanhentunut, vaaditaan tuloja koskevan todistuksen esittämistä verottajalle. Mutta ilman oleskelulupaa ei pääse kyseiselle verkkosivustolle, hän täsmentää.
Montero neuvoo bolivialaisia siirtolaisia radio-ohjelmassa ja muistuttaa, että maastakarkotuksen voi määrätä vain tuomari, ei maahanmuuttovirasto.
Nimettömänä haastateltu maahanmuuttoviraston edustaja vahvistaa, että ilmapiiriä leimaavat vaino ja tarkoituksellinen pelon lietsonta. ”Operaatioissa pyritään näyttävyyteen, sillä hallitukselle tärkeintä on välittää viesti.”
uutiskirje 
