Otto Bruun, 41, on noussut nopeasti vasemmistoliiton johtoon. Palattuaan perheineen Ruotsista muutama vuosi sitten Suomeen ja asetuttuaan Kemiönsaarelle Varsinais-Suomeen arjen asiat imaisivat hänet politiikkaan. Yläkoulua oltiin lopettamassa Taalintehtaalta, jolla Bruunin perhe asuu.
– Edellisen kunnanvaltuuston meininki oli sellainen, että tältä kylältä loppuu yläkoulu. Sitä ei alkuun puolustettu kovin ponnekkaasti. Olin mukana vanhempainyhdistyksessä ja päädyin vetämään sitä hommaa, että pannaan ainakin kunnolla kampoihin, kahden lapsen tutkijaisä kertoo.
Bruunilla ei ollut alun perin mielessä lähteä politiikkaan. Hän arveli, että kokeneena kansalaisjärjestötyön tekijänä hän voisi vaikuttaa puolueisiin järjestöjen kautta. Hän kuitenkin päätyi vasemmistoliittoon.
– Olihan mulla taustaa vasemmistolaisesta opiskelijapolitiikasta. Silti pikemminkin ensin ajattelin houkutella muita kouluaktiiveja vaaleihin ehdokkaiksi. Aika nopeasti kävi selvästi, että täällä ajateltiin, että minun oli syytä lähteä ehdolle. Kun olin vuoden verran kypsytellyt ajatusta kuntavaaliehdokkuudesta, alkoi tuntua, että jos tässä kampanjoidaan vakavissaan, aluevaalit menevät luontevasti siinä sivussa.
Lisää motivaatiota antoi myös pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtama oikeistohallitus.
– Sen tekemä politiikka on muistuttanut siitä, miten valtava merkitys sillä on, millaista meidän kansallinen politiikka on.
Ankeuttajahallitusta vastaan
Ensinnäkin työttömyys. Suomen suurtyöttömyys ei tullut ihan yllätyksenä.
– On tutkijoita, jotka varoittivat leikkausten seurauksista. Leikkaukset heikossa suhdanteessa heikentävät kysyntää ja kotimarkkinoita, jotka ovat kuitenkin keskeinen tekijä taloudessamme. Tätä kautta leikkaukset ovat osuneet rajusti myös esimerkiksi pieniin palvelualan yrityksiin, Bruun kuvailee.
– Tämmöinen suorastaan joukkotyöttömyys on talouden näkökulmassa järjetöntä tehottomuutta.
Hänestä keskustelu on näyttänyt hölmöltä, kun ei tunnusteta hallituksen toimien yhteyttä Suomen muuta Eurooppaa heikompaan suhdanteeseen.
– Talous on ajettu kuralle eikä edes tunnisteta niitä tekijöitä, jotka ovat tähän johtaneet. Mielestäni kokoomuksen maine talousosaajapuolueena on nyt konkurssissa. Kansa maksaa kallista hintaa oikeistolaisen ideologian sokeista pisteistä.
”Tähtäin on maailman muuttamisessa, mikä on pidempi projekti kuin yhden vaalin tulos.”
Bruun arvioi, että perussuomalaisetkaan eivät voi välttää vastuuta maan taloudesta.
– Perussuomalaiset ovat olleet juhlimassa sitä, että hallitus on leikannut köyhiltä ja antanut rikkaille. Perussuomalaisethan ovat valtiovarainministeri Riikka Purran puheenjohtajakaudella ottaneet hyvin oikeistolaisen talouspolitiikan linjan. Näyttäähän se vähän kummalliselta, että Suomen oikeistolaisimpiin talousajattelijoihin kuuluva Björn Wahlroos, on se, joka Purran vaikeina hetkinä kertoo tukevansa Riikka Purraa. Perussuomalaiset ovat päätyneet omituiseen paikkaan.
Bruun on huolissaan siitä, että oikeisto on kadottanut välineensä kuvitella parempaa maailmaa, jossa kannetaan vastuuta.
– On vaikea löytää yhteistä kieltä, jos oikeistossa ollaan sitä mieltä, että vastuuta ei oikeastaan ole, vaan kuka tahansa saa tehdä ihan mitä tahansa seurauksista välittämättä, hän sanoo.
Yksilökeskeisyyden torjuntaa
Bruunin mielestä merkityksellisen elämän rakentamisen saaristossa ja haja-asutusalueilla tulee olla jatkossakin mahdollista.
Tällä ajatuksella hän päätyi Kemiönsaaren ääniharavaksi viime vuoden kuntavaaleissa ja veti mukanaan valtuustoon koko vasemmistoliiton listan. Aiemmin puolueella oli kaksi valtuutettua, nyt viisi.
– Meidän viimeinen valtuutettu tuli valituksi Suomen pienimmällä äänimäärällä eli kahdella äänellä. Hänestä tuli hetkeksi julkkis, ja hän sai puhelinsoittoja medialta Norjaa ja Ruotsia myöten.
Samalla vasemmistoliitto sai Kemiönsaarella yli 20 prosentin ääniosuuden aluevaaleissa. Bruun johtaa nyt vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmää.
Hän korostaa, että kuitenkaan ei ollut kyse Otto Bruun -ilmiöstä, vaan Kemiönsaari-ilmiöstä. Saarella on ollut pitkään metalliteollisuutta ja viime vuosiin asti aktiivinen ammattiosasto. Sen seurauksena vasemmistoliitolla oli kannatuspohjaa ja aktiivisia eläkeläistoimijoita.
– Viime vuosina toimintaa on jatkettu osin velvollisuudesta. Nyt tuli uusia ihmisiä mukaan ja vanhojen aktiivien kanssa yhteistyössä syntyi myös kampanjoinnin riemu esimerkiksi koulujen puolustamiseksi. Se on politiikkaa parhaimmillaan, kun voi tehdä merkityksellisiä asioita yhdessä.
Lopetetaanko kaikki?
Koulun puolustaminen johti lopulta siihen, että päätöstä koulun kohtalosta lykättiiin yli vaalien. Nyt näyttää siltä, että koulu säilyy.
– Mikäänhän ei kuitenkaan ole pienten koulujen osalta varmaa. Syrjäseudulla tottuu siihen, että on kamppailtava kaikista palveluista, jos niitä pitää tärkeinä, Bruun sanoo.
Ilmapiiri on Taalintehtaalla pitkään ollut kyyninen: kaikki lopetetaan. Tehdas meni konkurssiin 2012, ja sen jälkeen ovat lähteneet esimerkiksi terveysasema ja kunnantalo. Viime syksynä Taalintehtaalta lähti Alkokin.
– Monet ajattelevat, ettemme me voi tälle mitään, koska päätökset tehdään jossain kaukana.
Yksi lopetusuhan alla ollut palvelu oli pari päivää viikossa auki oleva sotepalvelujen lähipalvelupiste. Se oli hyvinvointialueen leikkauslistalla syksyllä 2024.
– Saarilla asuvat ihmiset voivat tulla yhteysaluksella saamaan palvelua ja ehtivät vielä samana päivänä kotiin, Bruun kertoo.
– Keräsimme yhdessä viikonlopussa yli tuhat nimeä uhatun lähipalvelupisteen puolesta. Kanssani nimiä keränneet yli 90-vuotiaat sanoivat, etteivät lähde kotiin ennen kuin listat ovat täynnä. Kuin ihmeen kaupalla sotepiste säästyi.
– Tuo kampanja näytti, että kovalla työllä saadaan aikaan asioita. Se oli tärkeä kokemus ajassa, jossa monet tuntevat, että valtiolta tai hyvinvointialueelta on turha odottaa paljoa.
– Kun kävimme perheen kanssa palvelupisteessä ottamassa punkkirokotteet, tuntui siltä, että kannatti taistella. Lähipalvelut helpottavat arkea ja madaltavat kynnystä hakeutua ennaltaehkäisevien palvelujen ääreen.
Koko maan puolue
Vasemmistoliitto mielletään puolueeksi, joka on vaihtanut äänestäjänsä ja kasvaa isoissa kaupungeissa.
– Mutta täällä on myös valtavasti äänestäjiä, jotka äänestivät viime keväänä ensimmäistä kertaa vasemmistoliittoa, Bruun huomauttaa.
– Vasemmistoliitto voi olla relevantti toimija koko maassa. Emme ole olemassa vain siellä, missä on ratikoita tai metro.
Aktivoituessaan puolueessa Bruunia kiinnosti, miten vasemmistoliitto voisi pysyä liikkeenä, joka houkuttelee sekä miehiä että naisia eri puolilta Suomea.
– Voitimme Kemiönsaarella isosti, mutta moni toimittaja yrittää edelleen iskeä vasemmistoliittoon suurkaupunkilaisleimaa. Mielestäni on ollut kiinnostavaa pohtia, että miksi juuri täällä vasemmistoliiton ääniosuus on Varsinais-Suomessa suurin.
– Kun puolueeseen tulee paljon uusia jäseniä, on kiinnostava hetki olla mukana rakentamassa tämän ajan vasemmistoliittoa myös haja-asutusalueilla ja pienissä kylissä.
”Toivottavasti nytkin voimme rakentaa uusia avauksia, jotka määrittävät, mistä Suomi puhuu.”
Bruun muistuttaa siitä, että aluepolitiikka on ollut vasemmistoliitolle luonteva asia kautta vuosikymmenten. Myös muut viime marraskuussa valitut vasemmistoliiton varapuheenjohtajat, kuopiolainen Laura Meriluoto ja kajaanilainen Miikka Kortelainen, ovat puhuneet paljon aluepolitiikasta.
– Ehkä puoluekokouksen vahvin sanoma olikin juuri se, että tämä liike haluaa pysyä koko maan liikkeenä, Bruun pohtii.
Hän pitää hyvänä tavoitteena sitä, että kaikista Manner-Suomen vaalipiireistä saadaan ainakin yksi kansanedustaja ensi kevään eduskuntavaaleissa.
– Joka paikassa voidaan voittaa kasvavan kannatuksen oloissa, hän sanoo.
Bruun toteaa, että historioitsijana hän kuitenkin haluaa katsoa yhtä vaalikautta pidemmälle.
– Olen vakuuttunut siitä, että menemme eteenpäin vaaleissa. Kuitenkin tähtäin on maailman muuttamisessa, mikä on pidempi projekti kuin yhden vaalin tulos.
Hän muistuttaa vasemmistoliiton nousseen vahvasti vuoden 2023 vaalitappion jälkeen.
– Jo vuotta myöhemmin otettiin historiallinen eurovaalivoitto. Ei annettu eduskuntavaalin pettymyksen määrittää meitä.
Bruun toteaa joidenkin ulkopuolisten ajattelevan, että vasemmistoliitto ei pärjää ilman puolueen edellistä, turkulaista puheenjohtajaa ja huimaa kansansuosiota nauttivaa europarlamentaarikkoa Li Andersonia, ei ainakaan Varsinais-Suomessa.
– Tulin mukaan valtakunnan politiikkaan juuri siinä vaiheessa, kun Li väistyi puheenjohtajan paikalta. Yhtäkkiä löytyy tosi paljon vastuunkantajia. Ei meillä ole vaikeaa.
– Lisäksi Minja Koskela on saanut hyvin kiinni puolueen luotsaamisesta lyhyessä ajassa. Saappaat olivat isot, mutta tämä meni hyvin.
Bruun uskoo, että vasemmistoliitto voittaa Varsinais-Suomessakin.
– Kolmas kansanedustajan paikka vaatisi huikeaa onnistumista, mutta kannatuspotentiaalin valossa sitä kannattaa lähteä tavoittelemaan. Näin tässä liikkeessä pitää ajatella: nälkäisesti.
Kansanedustajaksi?
Bruun itsekin tähtää kansanedustajaksi ensi kevään vaaleissa. Mutta:
– Minun ainoa elämän suunnitelma ei ole, että minusta tulee kansanedustaja.
Silti:
– Jos tehdään kampanjaa, sitä tehdään tosissaan ja katsotaan, mihin se riittää. Jos tulen valituksi, hyvä niin. Jos tehdään hyvät vaalit ja valitaan hyvä joukko, jossa en mukana ole, hyvä niinkin. Tätä työtä tehdään kuitenkin porukan puolesta, ja olennaista on politiikan suunnanmuutos.
Nyt tehdään suunnitelmia, mutta itse kampanja on tiivis kokonaisuus.
– Kansalaisjärjestöissä oppii, että kampanjan ydinasia on se, että sillä on alku ja loppu. Kampanjaa pitää tietysti valmistella ja suunnitella. Mutta on myös rauhoittavaa ajatella, että ihan täysillä kampanjointi ajoittuu helmikuusta huhtikuuhun.
Tavoitteena on hallita keskustelua. Kevään 2024 vaaleissa ryhmä vasemmistoliiton ruotsinkielisiä ehdokkaita onnistui siinä julkaisemalla pamfletin, joka sai RKP:n ehdokkaat sekaisin. Siinä sanottiin, että ruotsinkielisellekin on hyväksi, että julkiset palvelut toimivat kaikille, myös suomenkielisille. Ja moitittiin RKP:läisten osallistumista hallituksen leikkauspolitiikkaan.
– He olivat niin järkyttyneitä, etteivät osanneet lopettaa meidän pamfletistamme puhumista, Bruun naurahtaa.
– Toivottavasti nytkin voimme rakentaa uusia avauksia, jotka määrittävät, mistä Suomi puhuu.
Bruunin mielestä tavoitteena tulee olla, että vasemmistoliitto nähdään talouspolitiikan keskeisenä muutosvoimana.
– Nyt on tärkeää määritellä sille positiivista sisältöä ja kertoa, miten meidän linjamme näkyisi ihmisten parempana arkena. Emme saa vain jumittua kertomaan, että Orpon hallituksen toimet ovat huonoja.
uutiskirje 
