Euroopan komissio haluaa luoda uuden EU-laajuisen yhtiömuodon, jonka avulla yrityksen voisi perustaa 48 tunnissa mihin tahansa jäsenvaltioon. Vasemmistoliiton kansanedustajat Mai Kivelä ja Pia Lohikoski varoittavat, että Euroopan komission esitys uudesta EU Inc. -yhtiömuodosta voi merkittävästi heikentää työntekijöiden oikeuksia ja avata ovia työehtojen kiertämiselle.
Kansanedustajat jättivät asiasta eriävän mielipiteen suureen valiokuntaan tiistaina.
Mikä EU Inc.?
Euroopan komissio esitteli maaliskuussa EU:n yhteiset yhtiöoikeudelliset säännöt, eli EU Inc. -ehdotuksen. EU Inc. on vapaaehtoinen, täysin digitaalinen eurooppalainen yhtiömuoto, jonka yhdenmukaisten sääntöjen on tarkoitus helpottaa yritysten perustamista, toimintaa ja kasvattamista kaikkialla EU:ssa.
EU:ssa on tällä hetkellä 27 kansallista oikeusjärjestelmää ja yli 60 erilaista yhtiömuotoa, minkä vuoksi yrittäjät joutuvat perehtymään usean maan yhtiöoikeuteen laajentaessaan toimintaansa EU:n sisällä. Tämä voi viivästyttää yrityksen perustamista viikkoja tai jopa kuukausia.
EU Inc. -yhtiön perustaminen kestäisi enintään 48 tuntia, maksaisi alle 100 euroa eikä edellyttäisi vähimmäispääomaa. Yhtiöiden tarvitsisi toimittaa yritystietonsa vain kerran koko EU:n kattavaan palveluun, ja ne saisivat verotunniste- ja alv-numeronsa ilman ylimääräistä paperityötä. Komissio toivoo esityksen etenevän neuvoston ja parlamentin hyväksyttäväksi jo tämän vuoden loppuun mennessä.
Esityksen lähin vertailukohta löytyy Yhdysvalloista: ehdotuksen eräänlaisena esikuvana on Yhdysvaltojen Delawaren osavaltion malli.
Rekisteröintimaa määrää pelisäännöt – myös työntekijöille
EU Inc. -esitys näyttää paperilla hienolta. Se helpottaa kieltämättä yritysten perustamista EU:n alueella, mutta siinä on ongelmia yritysten työntekijöiden näkökulmasta.
Ehdotuksessa yrityksiin sovellettaisiin uutta EU-laajuista yhtiöoikeudellista kehystä sekä omavalintaisen rekisteröintimaan sääntöjä sen sijaan, että sovellettaisiin yritysten todellisten toimintamaiden sääntöjä.
EU:n perusperiaate on, että työssä sovelletaan sen maan työlainsäädäntöä, jossa työ tehdään. EU Inc.:n mallissa keskeiset yritystoiminnan säännöt sidottaisiin yrityksen rekisteröintimaahan, vaikka työtä tehtäisiin toisessa jäsenvaltiossa.
"Esitys sisältää vakavia riskejä suomalaiselle työelämälle."
Riskinä on tällöin sääntelyshoppailu: yritykset voisivat valita toimintansa kannalta edullisimman sääntely-ympäristön ja minimoida siten velvoitteitaan.
Jos tällainen porsaanreikä mahdollistetaan, olisi yrityksiltä huonoa liiketoimintaa olla käyttämättä sitä hyväkseen.
Europarlamentaarikko Li Andersson on aikaisemmin todennut, että eurooppalaisen työlainsäädännön perusajatus on, että hitsaaja Suomessa on hitsaaja Suomessa – häntä ja kaikkia kollegoita koskee Suomen lainsäädäntö ja työehtosopimukset. Edes tätä keskeistä periaatetta ei ole kirjoitettu tarpeeksi selkeästi esitykseen, luoden oikeudellista epävarmuutta aivan keskeisessä kysymyksessä.
Kansanedustajat Kivelä ja Lohikoski yhtyvät tiedotteessaan Anderssonin arvioon.
– Esitys sisältää vakavia riskejä suomalaiselle työelämälle. Pahimmillaan se mahdollistaisi tilanteen, jossa Suomessa työskenteleviin ei enää sovellettaisi Suomen työlainsäädäntöä tai työehtosopimuksia, kansanedustajat painottavat.
Ei vain startupeille, vaan myös suuryrityksille
Puheenjohtaja Ursula von der Leyenin komissio on markkinoinut EU Inc. -mallia nimenomaan kasvuyritysten ja startupien tarpeisiin vastaavana ratkaisuna. Komission esityksestä on kuitenkin pudotettu pois ajatus nimenomaan startupeille tai innovatiivisille yrityksille luotavasta mallista. EU Inc. on avoin kaikenlaisille yrityksille: uusille ja vanhoille, pienille ja suurille, innovatiivisille tai täysin tavanomaisille, massatuotantoon ja hintakilpailuun keskittyville yrityksille.
Komissio on ohittanut myös EKP:n entisen pääjohtajan Mario Draghin raporttiin olennaisesti kuuluneen vision eurooppalaisesta mallista, jossa kilpailukyky perustuu laatuun ja osaamiseen, eikä halpaan työvoimaan. Päinvastoin komission esitys avaa uusia mahdollisuuksia halventaa työtä työntekijöiden oikeuksien kustannuksella.
Myös työmarkkinakeskusjärjestö SAK on varoittanut, että jos esitystä ei olennaisesti korjata, Eurooppa voi paremman kilpailukyvyn sijaan saada uuden mittakaavan ongelman sääntöjä kiertävistä ja reilua kilpailua vääristävistä yrityksistä.
Myös STTK korostaa, että Euroopan kilpailukykyä on rakennettava kestävästi ja reilusti. Keskusjärjestön mukaan yritystoiminnan helpottaminen ei voi eikä saa olla kiertotie työntekijöiden oikeuksien polkemiseen.
Talousrikosriski
Mai Kivelä ja Pia Lohikoski nostavat esiin myös komission esitykseen sisältyviä vakavia talousrikosriskejä. Yrityksen voisi perustaa jopa 48 tunnissa, ja viranomaisten mahdollisuudet tarkistaa tietoja jäisivät rajallisiksi.
– Tällainen järjestelmä olisi otollinen pöytälaatikkoyhtiöille, bulvaanijärjestelyille ja rahanpesulle. Samalla viranomaisten valvonta vaikeutuisi, kun yrityksen toiminta ja rekisteröinti voivat sijaita eri maissa, Kivelä ja Lohikoski varoittavat.
"Tällainen järjestelmä olisi otollinen pöytälaatikkoyhtiöille, bulvaanijärjestelyille ja rahanpesulle."
Kritiikki EU Inc. -mallia kohtaan ei tule yksin vasemmistolta. Euroopan parlamentti hyväksyi jo tammikuussa suurella enemmistöllä mietinnön, jossa se varoitti avaamasta uudella yhtiömuodolla tietä työntekijöiden oikeuksien ja muiden säännösten kiertämiselle.
Suomessa ei ole ongelmaa, johon esitys vastaisi
Kivelä ja Lohikoski muistuttavat myös, että komission esityksen hyödyt jäävät epäselviksi erityisesti Suomen näkökulmasta. Suomessa yrityksen perustaminen on jo nykyisellään nopeaa ja pitkälti digitalisoitua, eikä hallinnollisen taakan keventäminen tällaisessa mittakaavassa ole tarpeen.
– Ei ole hyväksyttävää, että mahdolliset hyödyt yrityksille saavutetaan työntekijöiden oikeuksien, verotulojen ja sääntöjen noudattamisen kustannuksella, Kivelä ja Lohikoski korostavat.
Kansanedustajat vaativat, että Suomi ei hyväksy komission esitystä nykyisessä muodossaan, vaan esitys on palautettava valmisteluun.
– Tarvitsemme selkeät ja sitovat säännöt, jotka estävät työehtojen, verojen ja sosiaaliturvan kiertämisen. Ilman tällaisia turvaa työntekijöiden oikeudet ovat vaarassa, Kivelä ja Lohikoski linjaavat.
uutiskirje 
