Vasemmistoliitolla menee nyt oikein mukavasti. Puolueen kannatus on alkuvuoden 2026 aikana noussut lukemiin, joita ei ole nähty sitten vuoden 1995. Sekä Ylen että Helsingin Sanomain kannatusmittauksissa vasemmistoliiton kannatus on kiivennyt 11,2 prosenttiin.
Puolueen vaalimenestykseen on nyt ladattu paljon toiveita. Politiikan tekeminen on kuitenkin myös odotusten hallintaa, ja sen tietää myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.
– Odotusten hallinta kannattaa aloittaa jo nyt. Me haluamme valtaa – mitä jokaisen puolueen pitää haluta, mutta ei itseisarvoisesti, vaan työkaluna, Koskela sanoo KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa.
Koskela ennustaa puolueelleen selkeää vaalivoittoa. Hän arvioi, että vasemmistoliitto on erittäin todennäköisesti mukana hallitusneuvotteluissa tavalla tai toisella, sillä demareiden kaula kokoomukseen on säilynyt vahvana. Hallituksessa SDP taas todennäköisesti tarvitsisi tuekseen vasemmistoliittoa.
– Väitän, että tulemme ottamaan vaalivoiton, ja tulemme ottamaan takaisin ne paikat, mitkä ollaan menetetty, mutta sen lisäksi saamme uusia. En ryhdy tekemään mitään arvioita missään prosenteissa tai paikkamäärissä, mutta uskallan sanoa, että vaalivoittoa me tehdään tässä kasvaneella jäsenmäärällä ja erittäin motivoituneilla kansanedustajilla ja ehdokkailla.
Vallassa on tehtävä kompromisseja
Vaikka odotukset ovat korkealla, Koskela haluaa olla suorasukainen: edes tuntuva vaalivoitto ei tarkoita sitä, että politiikassa kaikki menisi uusiksi. Vaikka vasemmistoliitto tuplaisi vaaleissa kannatuksensa ja eduskuntapaikkansa, olisi puolueella silti vain 22 paikkaa 200-paikkaisessa eduskunnassa.
– Kun ollaan hallitusneuvotteluissa, se on paikka, jossa tehdään kompromisseja. Meidän täytyy pystyä sanomaan, että ”nämä asiat eivät olisi toteutuneet ilman vasemmistoliittoa”.
Kompromissit toimivat kuitenkin myös toiseen suuntaan: mitä enemmän vasemmistoliitolla on paikkoja eduskunnassa, sitä paremman ohjelman puolue voi neuvotella.
Minja Koskela lainaakin edeltäjäänsä Paavo Arhinmäkeä, joka oli vasemmistoliiton puheenjohtaja 2009-16 ja kulttuuri- ja urheiluministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksessa 2011-14.
"Me emme ole menossa hinnalla millä hyvänsä hallitukseen tekemään kompromisseja, jos ne ovat meille huonoja."
– Hallitukseen pitää haluta ja valtaa pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Me emme ole menossa hinnalla millä hyvänsä hallitukseen tekemään kompromisseja, jos ne ovat meille huonoja. Mutta jos me menemme hallitukseen, niin kompromisseja täytyy tehdä.
Koskela mainitsee konkreettisina tavoitteina niin sanotun hiiliosinkomallin, joka edesauttaisi reilua vihreää siirtymää, miljonääriveron, uuden perustulokokeilun sekä sen, että perusturvasta ei leikata.
Muut puolueet tarjoavat mahdotonta
Vaaliasetelmissa Koskela näkee vasemmistoliiton vaihtoehtona erityisesti talouspolitiikassa. Hän kuitenkin tyrmää väitteen, jonka mukaan vasemmistoliitto tarjoaa vaihtoehtoa, jota ei ole olemassa.
– Tämähän ei pidä paikkaansa. Kaikki muut puolueet tarjoavat tällä hetkellä vaihtoehtoja, jotka eivät tule toteutumaan. Me tarjoamme toteuttamiskelpoisen vaihtoehdon, Koskela lataa.
Koskela viittaa erityisesti velkajarruun, johon kaikki muut eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta ovat sitoutuneet. Velkajarru sitoisi Suomen toteuttamaan vähintään kahdeksan miljardin euron nettosopeutuksen tulevilla vaalikausilla.
– Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä nettosopeutussummaksi arvioitiin noin 2,8 miljardia euroa tällä kaudella. Silti puhutaan, että seuraavalla kaudella pitäisi sopeutua kahdeksan tai jopa yksitoista miljardia. Jos edes sen kuuden miljardin sopeutus toteutettaisiin kaksinkertaisena, meillä ei enää olisi olemassa tätä pohjoismaista hyvinvointivaltiota, Minja Koskela muistuttaa.
"Kaikki muut puolueet tarjoavat tällä hetkellä vaihtoehtoja, jotka eivät tule toteutumaan."
Hän pitääkin pitää muiden puolueiden velkajarrulupauksia suorastaan epärehellisenä.
– Vihreät eivät kykene kertomaan, miten he sopeutuvat 8-11 miljardia ja pitävät velkajarrun ohella relevanttina köyhyysjarrua. Nämä ovat keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Ei tule tapahtumaan, Minja Koskela arvioi.
Vaalivoiton takana on myös tekojen politiikka
Koskela myöntää, että osa vasemmistoliiton kannatuksen noususta selittyy pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen oikeistolaisella politiikalla, joka on saanut ihmiset hakemaan vaihtoehtoja vasemmalta. Hänen mielestään selitys ei kuitenkaan ole pelkästään politiikan suhdanteissa.
– Meillä on tällä hetkellä yksi Suomen historian huonoimmista hallituksista, ehkä jopa historian huonoin. Mutta kannatuksen nousu ei ole tapahtunut itsestään, vaan sitä on rakennettu aktiivisesti.
Koskela pitää tärkeänä sitä, että vasemmistoliitto on oppositiossa toiminut johdonmukaisesti periaatteidensa mukaisesti. Puolue jättäytyi pois sekä velkajarrusopimuksesta että puolustusmenotavoitteesta, ja aikaisemmin äänesti Ottawan sopimuksesta irtautumista vastaan.
– Oppositiossa me voimme tehdä niin. Ja koska olemme toimineet johdonmukaisesti, ihmisillä on syy uskoa, että tekisimme niin myös hallituksessa.
Toinen selitys on Koskelan mukaan puolueen muuttunut ilmapiiri.
– Vasemmistolaisista on tullut iloisia. Jäsenmäärä on kasvanut, ja tapahtumissa on hyvä henki. Ihmiset haluavat tulla meidän teltalle, ja ilo leviää hallituksen politiikan synkkyyden keskelle.
lehti 