Mojiton synnyinpaikkana tunnetussa La Bodeguita del Mediossa on hiljaista. Havannalaisbaari kuului Kuuban tunnetuimpiin turistikohteisiin vuosikymmenien ajan, mutta nyt asiakkaita on vain kourallinen.
Tyhjät pöydät kertovat Kuuban matkailun syvästä kriisistä. Jo vuosia jatkunut alamäki on kiihtynyt Yhdysvaltojen öljysaarron seurauksena, ja tilannetta ovat pahentaneet useiden kansainvälisten hotelliketjujen päätökset vetäytyä yhteistyöstä kuubalaisten yritysten kanssa.
– Kolme kuukautta sitten turistikato alkoi todella tuntua. Kuubaan ei tule enää ketään. Ei yhtään ketään, Dunia Rodríguez toistelee.
Rodríguez myy käsitöitä kuuluisaa mojitobaaria vastapäätä. Hän ei ole myynyt mitään päiväkausiin. Tänään kävi kuitenkin tuuri, kun espanjalainen turisti osti puisen matkamuiston.
Rodríguez saa kymmenen prosentin provision myymistään tuotteista. Hän on työskennellyt samassa liikkeessä 22 vuotta. Vielä vähän aikaa sitten työ toi vakaan toimeentulon. Nyt saattaa mennä viikko, eikä hän tienaa pesoakaan.
– Tämä on pahin matkailukriisi, jonka olen elänyt, Rodríguez sanoo.
Kuuban tilastokeskus Onein mukaan maahan saapui tammi–huhtikuussa 328 608 kansainvälistä vierailijaa. Määrä oli 44,2 prosenttia edellisvuodesta. Matkailu on yksi Kuuban tärkeimmistä tulonlähteistä.
Hotelliketjut lähtivät joukolla
Kesäkuu alkoi Kuubassa hotelliketjujen joukkopaolla. Useat lähteneistä yhtiöistä ehtivät toimia saarella vuosia.
Kesäkuun ensimmäisenä päivänä kanadalainen Blue Diamond vetäytyi 15 majoituskohteesta, joita se hallinnoi Kuubassa.
Jo seuraavana päivänä espanjalainen Iberostar kertoi luopuvansa kahdestatoista hotellistaan. Sillä on Kuubassa yhteensä 18 kohdetta. Jättämiensä kohteiden joukossa olivat luksushotellit Grand Packard ja Kuuban korkein rakennus, Selection La Habana. Iberostar on toiminut Kuubassa vuodesta 1993.
Samana päivänä indonesialainen Archipelago International lopetti kuuden kuubalaishotellinsa hallinnoinnin.
Alamäki jatkui jälleen seuraavana päivänä, kun espanjalainen Meliá ilmoitti lopettavansa välittömästi 15 hotellin toiminnan. Silä on Kuubassa yli 30 kohdetta. Meliá on ollut Kuubassa vuodesta 1990, ja se on saaren suurin ulkomainen hotelliketju.
Kuubassa on yli 80 000 hotellihuonetta ja yli 300 matkailualan kohdetta. Vuoden 2025 lopussa niiden käyttöaste oli vain 18,9 prosenttia.
Kortit lakkasivat toimimasta
Nykyisen joukkopaon taustalla on Yhdysvaltain uusi toimeenpanomääräys, jonka Donald Trump allekirjoitti 1. toukokuuta ja sen määräaika umpeutui perjantaina 5. kesäkuuta.
Määräys uhkaa pakotteilla lähes ketä tahansa Yhdysvaltojen ulkopuolista henkilöä tai yritystä, jolla on kaupallisia suhteita Kuubaan. Erityisenä kohteena ovat energia-, puolustus-, turvallisuus- ja rahoitusalat.
Toukokuussa kanadalainen kaivosyhtiö Sherritt International ilmoitti purkavansa yhteisyrityksensä kuubalaisen valtionyhtiön General Nickel Company S.A kanssa. Myöhemmin se lievensi päätöstään neuvonantajien kanssa käymiensä keskustelujen ja pörssiarvonsa laskun jälkeen.
6. kesäkuuta lähtien myös kansainväliset maksupalvelut Visa ja Mastercard lakkasivat toimimasta Kuubassa. Kuuban keskuspankki BCC kertoi, että päätöksen tarkoituksena on välttää Yhdysvaltain hallituksen pakotteet.
Keskuspankin mukaan ulkomainen yksityinen pankki, joka hoiti Kuuban ulkomaanmaksuja, ilmoitti katkaisevansa suhteensa Fincimexiin. Fincimex kuuluu armeijan yritysrypäs Gaesaan.
BCC:n mukaan keskeytys liittyy suoraan 1. toukokuuta annettuun toimeenpanomääräykseen. Sen vuoksi Kuuba ei voi enää saada tuloja tavaroiden ja palvelujen myynnistä Visan ja Mastercardin välityksellä.
Keskuspankin mukaan jatkossa maksuvälineenä toimii käteinen, kansalliset prepaid-kortit sekä Venäjän Mir- ja Kiinan Union Pay -kortit.
Matkailuala on pitkälti armeijan hallinnassa
Yhdysvallat asetti 7. toukokuuta pakotteita kuubalaiselle yritysryhmä Grupo de Administración Empresarial SA:lle (Gaesa), jota hallitsee armeija. Pakotteet kohdistuivat myös yhtiön johtajaan Ania Lastres Moreraan.
Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan Gaesa on ”Kuuban kleptokraattisen kommunistisen järjestelmän sydän”. Ministeriö arvioi, että yhtiörypäs hallitsee vähintään 40:tä prosenttia maan taloudesta ja hyödyttää ennen kaikkea ”korruptoitunutta eliittiä”. Samaan aikaan Kuuban kansa kärsii ulkoministeriön mukaan köyhyydestä, sairauksista ja siitä, ettei sähköverkkoon investoida riittävästi.
Kuuban hallitus torjui syytökset poikkeuksellisella tiedotteella. Sen mukaan Gaesa on ollut tehokas keino vastata Yhdysvaltain Kuubaan kohdistamaan taloudelliseen piiritykseen.
Hallituksen mukaan yhtiöryhmän tehtävänä on kerätä valtiolle tuloja, joilla rahoitetaan julkisia palveluja. Gaesan tuotoilla on rahoitettu muun muassa lämpövoimaloita, vesihuoltoa, sairaaloita ja kouluja.
Gaesan omistuksessa tai hallinnassa on laaja joukko yrityksiä eri toimialoilta. Se hallitsee merkittävää osaa matkailualasta sekä televiestintää, tuonti- ja jakeluyrityksiä, huoltoasemia, pankkeja, satamia, kiinteistöjä ja liikennettä.
Gaesa ei ole salailun eikä eliittien luomus, eikä varsinkaan väline harvojen rikastumiseen, hallituksen tiedotteessa todetaan.
Yhtiöryhmää on kuitenkin arvosteltu pitkään läpinäkymättömyydestä. Kriitikoiden mukaan sen toimintaa valvotaan puutteellisesti eikä se ole samalla tavoin tilivelvollinen kuin muut valtion toimijat.
Yhdysvaltain pakotteet eivät kuitenkaan kohdistu vain Gaesaan.
Kesäkuun 4. päivänä Yhdysvaltain valtiovarainministeriö asetti pakotteita myös presidentti Miguel Díaz-Canelille, hänen perheenjäsenilleen sekä entisen presidentin Raúl Castron sukulaisille.
Pakotelistalle lisättiin lisäksi asevoimien ministeriö, vallankumouksen puolustuskomiteat, Kuuban kansojen ystävyysinstituutti ICAP, sen matkatoimisto Amistur Cuba sekä kaivosyhtiö Minera La Victoria.
uutiskirje 
