Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) ilmoitti maanantaina X-palvelussa, että sote-järjestöjen avustuskriteerejä kiristetään ensi vuonna. Lähtökohtana on jatkossa niin sanotun kohtaavan, asiakastyöhön suoraan kytkeytyvän toiminnan painottaminen.
No niin, järjestöjen avustuskriteerit uusiksi! Päättämämme hyvin tarpeelliset rahoitusleikkaukset ovat mittavat, ja ne tulee siksi kohdistaa oikein ja oikeudenmukaisesti: https://t.co/fSvWdw5akO
Lähtökohtamme on, että vuoden 2027 avustuksissa painotetaan aitoa kohtaavaa työtä.…
— Wille Rydman (@willerydman) June 15, 2026
Tuet pienenevät kolmanneksella tästä vuodesta, ja jatkossa rahaa myönnetään lähtökohtaisesti vain toimintaan, jolla on selkeä yhteys terveyden edistämiseen tai toimintakyvyn rajoitteisiin. Yhteiskunnallinen vaikuttamis- ja neuvontatyö jää tuen ulkopuolelle.
Tukea ei myönnetä myöskään järjestöille, joiden toiminta keskittyy ”yhteen tausta- tai identiteettiryhmään vaille terveydellistä perustetta”, ja keskusjärjestöt saavat avustusta jatkossa vain poikkeustapauksissa.
Vasemmistoliiton kansanedustaja, entinen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen pitää linjausta osoituksena siitä, että viime kaudella tehty päätös järjestörahoituksen uudistamisesta on osoittautunut virheeksi.
Sote-järjestöjä rahoitettiin pitkään Veikkauksen rahapelitoiminnan tuotoista. Viime hallituskaudella päätettiin katkaista tämä kytky: järjestörahoitus siirrettiin suoraan valtion budjettiin, ja Veikkauksen tuotot kokonaisuudessaan valtiolle.
Taustalla oli pitkä keskustelu siitä, että osa rahapelituloista kertyy peliongelmaisilta ihmisiltä, ja lopulta järjestöt itsekin halusivat purkaa kytkyn.
Pahimmat pelot toteutumassa
Hanna Sarkkisen mukaan juuri se, mitä kytkyn purkamisen aikana pelättiin, on nyt käymässä toteen. Sarkkinen kirjoitti asiasta Instagram-palvelussa.
”Nyt kun rahoitus tulee suoraan valtion budjetista, Orpon hallitus leikkaa 1/3 järjestöjen rahoituksesta. Samalla ministeri Rydman aikoo ilmeisesti poliittisesti käsiohjata rahoitusta pois osalta kansalaisjärjestöjä”, Sarkkinen arvioi.
Hän huomauttaa, että viime kaudella solmittu, myös kokoomuksen kuittaama parlamentaarinen sopimus rahoitustason ja järjestöjen autonomian turvaamisesta ei ole painanut nykyhallituksen ratkaisuissa juuri lainkaan.
”Kadun sitä, että hyväksyimme muutoksen”, Sarkkinen toteaa.
Hanna Sarkkinen muistuttaa, että ympäri maailmaa kansalaisjärjestöjen toimintavapautta ja rahoitusta heikennetään, ja sama kehityskulku tapahtuu nyt myös Suomessa. Entinen ministeri toivookin, että hallituksen sisältä löytyisi vielä ymmärrystä kansalaisjärjestötyön tärkeydelle ja päätokset otettaisiin uuteen harkintaan.
”Kansalaisjärjestöt ovat osa tervettä demokratiaa, ja ne tukevat monella tavalla ihmisten hyvinvointia ja tasa-arvoa. Meillä ei ole varaa menettää sitä”, Sarkkinen toteaa.
lehti 