Merentutkija Asha Mgeni kelluu koralliriutan yllä tansanialaisen Mafian saaren edustalla. Lämpimässä vedessä pienet kalat syöksähtelevät virtausten lomassa. Useimmille sukeltajille riutta näyttää koskemattomalta.
Mgeni huomaa kuitenkin, kuinka korallien haaroihin on ilmestynyt vierasperäisiä eliöitä, jotka häiritsevät riutan luonnollista kasvua.
– Tunnen nämä riutat, sillä olen tutkinut näitä vuosia. Kun tänne ilmestyy jotakin uutta, huomaan sen heti, hän sanoo.
Tansanian rannikkoyhteisöille koralliriutat ovat elintärkeitä. Ne suojaavat kalakantoja, vaimentavat aaltojen voimaa ja tukevat elinkeinoja, joita ilmastonmuutos uhkaa.
Alusten painolastina käytettyä vettä pidettiin pitkään pahimpana haitallisten vieraslajien levittäjänä merenkulussa. Viime vuosina sen rinnalle on noussut alusten runkoihin kiinnittyvän eliöstön merkitys.
– Se voi olla jopa pahin vieraslajien levittäjä joillakin alueilla, kuten osissa Havaijia ja Uutta-Seelantia, Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n tekninen asiantuntija Will Griffiths sanoo.
Vieraslajit uhkaavat kalastusta ja ruokaturvaa
Meriliikenteen kasvaessa vieraslajit leviävät kauppareittejä pitkin, häiritsevät ekosysteemejä ja uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Alusten runkoihin tarttuneet eliöt kuljettavat taudinaiheuttajia ekosysteemistä ja valtamerestä toiseen, horjuttavat ja syrjäyttävät paikallisia kalakantoja, sekä uhkaavat alueiden ruokaturvaa.
Meren monimuotoisuus antaa miljoonille rannikon asukkaille toimeentulon kalastuksessa sekä matkailussa. Tansanian rannikolla kalastus elättää tuhansia ihmisiä.
Lisäksi alusten runkoihin kiinnittyneet eliöt lisäävät veden vastusta ja häiritsevät alusten toimintaa. Se tarkoittaa suurempaa polttoaineenkulutusta ja siten myös suurempia kasvihuonekaasupäästöjä.
– Eliöstö voi tukkia jäähdytysjärjestelmien vedenottoaukkoja, heikentää moottorin toimintaa ja vaikuttaa jopa palontorjuntajärjestelmiin. Kaikki tämä lisää polttoaineenkulutusta entisestään, Griffiths sanoo.
Eliöitä kertyy myös alusten potkureihin, joiden puhdistus on hankalaa.
Kansainvälinen sääntely laahaa jäljessä
YK:n kehitysohjelman UNDP:n, Maailman ympäristörahaston GEF:n ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n johtama laaja yhteistyöverkosto yrittää vastata laivojen vapaamatkustajien aiheuttamaan ympäristöuhkaan.
GloFouling Partnerships -hankkeen tavoitteena on auttaa maita vahvistamaan sääntelyä, parantaa seurantajärjestelmiä ja rakentaa teknistä osaamista, jotta vieraslajien leviämistä voidaan vähentää.
Griffithsin mukaan kansainvälinen yhteisö on edistynyt merkittävästi painolastiveden sääntelyssä yleissopimuksen avulla. Alusten runkoihin kiinnittyvän eliöstön valvonta on kuitenkin jäänyt jälkeen.
– Painolastiveden hallintaan on olemassa vahva kansainvälinen oikeudellinen kehys. Rungoissa siirtyviä vieraslajeja koskevat kansainväliset määräykset ovat sen sijaan toistaiseksi vain suosituksia, ja vain harvoilla mailla on niitä koskevaa sääntelyä, hän sanoo.
Viimeisten kuuden vuoden aikana GloFouling-aloitteeseen osallistuvat maat ovat kuitenkin siirtyneet kohti tiukempaa sääntelyä ja laajempaa alueellista yhteistyötä.
Australia ja Uusi-Seelanti ovat jo ottaneet käyttöön sitovat kansalliset järjestelmät. Ne edellyttävät puhtaita runkoja, eliöstön hallintasuunnitelmia, kirjanpitoa ja tarkastuksia, jotka ovat linjassa IMO:n vuoden 2023 ohjeiden kanssa.
Brasiliasta on tullut yksi alan edelläkävijöistä.
– Brasilia on ottanut vuoden 2023 ohjeet käyttöönsä ja se on tehnyt sen poikkeuksellisen selkeästi, sisällyttämällä ne suoraan pakottavaan lainsäädäntöön, Griffiths sanoo.
Vapaaehtoisen lähestymistavan sijaan Brasilia säätää lailla, että sen satamiin saapuvien laivojen rungoissa saa olla enintään mikrobikasvustoa.
Uusia teknologioita ja tiukempaa sääntelyä
GloFouling-hanke on laajentunut myös merenkulun koulutukseen ja yhteistyöhön yritysten kanssa. Hankkeessa kehitetään uusia runkopinnoitteita ja puhdistusteknologioita, jotka estävät vieraslajien leviämistä.
Yksi hankkeen tärkeimmistä saavutuksista on ollut yhteistyöverkoston rakentaminen, jonka kautta teknologian kehittäjät, viranomaiset ja merenkulun toimijat voivat kehittää ratkaisuja yhdessä.
Hankkeessa tutkitaan muun muassa uusia tapoja tarkastaa alusten runkoja sekä sitä, millaisia ympäristövaikutuksia eliöiden kiinnittymistä estävillä pinnoitteilla voi olla. Huonosti toteutettu runkojen puhdistus voi vapauttaa mereen kemikaaleja ja mikromuoveja.
Vaikka GloFouling-hanke päättyi virallisesti toukokuussa 2025, Griffithsin mukaan työ jatkuu koulutuksen, tutkimuksen ja yritysyhteistyön kautta. Tarkoituksena on valmistella alaa mahdollisiin kansainvälisiin määräyksiin, joita suunnitellaan otettaviksi käyttöön ennen vuotta 2030.
Mafian saarella Mgeni sanoo, että vedenalaiset muutokset näkyvät usein hitaasti. Kun ne huomataan, vahinkojen korjaaminen voi olla jo vaikeaa.
– Kun vieraslajit kerran asettuvat aloilleen, luonnon tasapainon palauttaminen on paljon vaikeampaa, hän sanoo.
uutiskirje 
