KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma. Kuva: IPS/Orlando Milesi

Uusiutuva energia on tehnyt Chilestä energiasiirtymän mallimaan, jonka ensimmäiset tuulipuistot lähestyvät nyt käyttöikänsä loppua. Vielä ei ole selvää, mitä niiden osille tapahtuu tai kuka vastaa purkamisesta.

Santiago, Chile – IPS/Raquel González
1.7.2026 14.05
Fediverse-instanssi:

Chilen tuulivoimarakentaminen käynnistyi lähes kaksikymmentä vuotta sitten, kun maan ensimmäinen tuulipuisto, Canela I, aloitti kaupallisen toimintansa ja ryhtyi syöttämään sähköä kansalliseen verkkoon.

Tanskalaiseen teknologiaan perustuvan Canela I:n jälkeen tuulivoima on kasvanut Chilessä tasaisesti. Maaliskuussa 2025 Antofagastan alueella vihittiin käyttöön maan suurin Horizonte-tuulipuisto.

Sähköyhtiö Endesan ja valtion yhdessä toteuttama Canela-hanke oli keskeinen askel Chilen nousussa energiasiirtymän edelläkävijäksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Nyt nämä samat uraauurtavat turbiinit ovat kuitenkin saavuttamassa käyttöikänsä lopun. Samalla Chilen on pakko etsiä vastauksia pitkään sivuutettuun kysymykseen: mitä tuulimyllyjen vaikeasti kierrätettäville osille tehdään, kun ne poistetaan käytöstä?

Käyttöiän pidentäminen ei ratkaise ongelmaa

Erityisen hankalia ovat turbiinien lavat. Yli 65 prosenttia niiden materiaaleista on komposiitteja, kuten hartseja sekä lasi- ja hiilikuituja ja liimoja, kuten polyuretaania, polyesteriä, epoksia ja metakrylaatteja. Niiden kierrätys on vaikeaa.

Tähän saakka kierrätysongelma on ratkaistu pidentämällä tuulipuistojen käyttöikää. Puistojen viimeiset elinvuodet alkavat kuitenkin tulla jo vastaan. San Sebastiánin yliopiston energiasiirtymän tutkija Álvaro Hoffer pitää jatkoaikaa väliaikaisena keinona.

– Tähän saakka painopiste on ollut enemmän toiminnan jatkamisessa kuin sulkemisen asianmukaisessa suunnittelussa. Käyttöiän pidentäminen ei kuitenkaan ratkaise sitä, mitä tapahtuu jätteelle, kun tuulipuisto suljetaan, hän sanoo.

Hofferin mukaan kyse ei ole uudesta ongelmasta, vaan tiedossa olevasta mutta aliarvioidusta kysymyksestä.

Chilen uusiutuvan energian yhdistyksen (Acera) toiminnanjohtajan Ana Lía Rojasin mukaan edessä ei ole äkillinen murros vaan asteittainen siirtymä. Ensimmäisen sukupolven tuulipuistot alkavat tarvita elinkaarensa loppuun liittyviä päätöksiä seuraavien 5-10 vuoden aikana.

Sääntely jättää keskeiset kysymykset avoimiksi

Saadakseen luvan perustaa uuden tuulipuiston, yritysten pitää esittää suunnitelma puiston sulkemisesta osana ympäristövaikutusten arviointijärjestelmää (Seia). Suunnitelmassa tulee kertoa, miten turbiinit irrotetaan, rakenteet ja perustukset puretaan sekä maaperä ja kasvillisuus ennallistetaan.

Monimutkaisten jätteiden käsittelystä ei sen sijaan ole selkeää ohjetta.

Esimerkiksi Trumao-tuulipuiston sulkemissuunnitelma sisältää turbiinien ja rakennelmien purkamisen, laitteiden poistamisen sekä maaston palauttamisen 87,66 hehtaarin alueella. Asiakirja ei täsmennä, mitä komponenteille tapahtuu niiden poistamisen jälkeen.

Hofferin mukaan nykyinen sääntelykehys on muuten riittävä, mutta osien kierrätyksen suhteen epätarkka.

– Monimutkaisten jätteiden, kuten lapojen, käsittelyyn ei ole riittävän yksityiskohtaisia ohjeita, hän sanoo.

Se ei ole pikkujuttu, sillä yksittäinen lapa voi painaa yli 15 tonnia. Yhdessä tuulimyllyssä lapoja on kolme, ja esimerkiksi Canela I:ssä tuulimyllyjä on yksitoista.

Latinalainen Amerikka varoittavana esimerkkinä

Selkeän sääntelyn puute ei ole pelkästään ongelma byrokratian rattaissa. Latinalaisessa Amerikassa sillä on jo ollut konkreettisia seurauksia.

Venezuelan La Guajirassa on jäänteitä tuulipuistosta, jonka piti muuttaa wayuú-alkuperäiskansan elämää ja helpottaa alueen vakavaa sähkökriisiä. Hanke jäi kuitenkin kesken ja jätti asukkaat energiaköyhyyteen.

Rakenteet seisoivat paikoillaan vuosia, kunnes osa niistä purettiin. Osa puiston infrastruktuurista jököttää yhä paikoillaan ruosteen ja öljyjäämien peittäminä. Useiden todistusten mukaan turbiinit ryöstettiin. Wayuú-yhteisö on alkanut käyttää maahan pudonneita, vaurioituneita osia veneinä tulvien aikaan.

Kolumbiassa tilanne on erilainen, mutta yhtä lailla ongelmallinen. Tuulivoimahankkeet ovat kohdanneet vuosien viivästyksiä alkuperäiskansojen kanssa syntyneiden konfliktien ja sääntelyvaikeuksien vuoksi, vaikka osa hankkeista on sittemmin käynnistetty uudelleen.

Konfliktit eivät ole vieraita Chilessäkään. Viime vuosina useat alkuperäisyhteisöt ovat kyseenalaistaneet tuulivoimahankkeiden rakentamisen alueilleen. Ne ovat vedonneet oman osallistumisensa puutteellisuuteen, ympäristövaikutuksiin ja päätöksiin, jotka on tehty ilman asianmukaista kuulemista.

Lokakuussa 2025 Los Ríosin alueen mapuche-yhteisöt arvostelivat ympäristöarviointipalvelua tuulipuiston hyväksymisestä ilman heidän huomautustensa huomioon ottamista. Tämä on avannut uudelleen keskustelun energiasiirtymän kustannusten ja hyötyjen jakautumisesta.

Kierrätys ei pysy kehityksen tahdissa

Euroopassa tuulipuistojen purkaminen on jo alkanut ja ala on sitoutunut vähentämään lapojen päätymistä kaatopaikoille sekä kehittämään kierrätysratkaisuja.

Silti arvioidaan, että vuoteen 2050 mennessä maailmassa on noin 43 miljoonaa tonnia tuulivoimaloiden lapajätettä.

Latinalaisessa Amerikassa ratkaisut ovat vielä alkuvaiheessa.

– Meksiko on ottanut joitakin askelia, mutta kehittyneemmät teknologiat vaativat infrastruktuuria, jota alueella ei ole, Hoffer sanoo.

Brasilia kehittää kierrätysratkaisuja sementtiteollisuudessa, mutta alueen tuulivoimateollisuus on edelleen hajanaista.

Kuka maksaa purkamisen?

Helmikuussa 2026 Chilessä oli toiminnassa 73 tuulipuistoa (yhteensä 5 975 megawattia), lisäksi 728 MW oli rakenteilla ja 4 618 MW ympäristövaikutusten arviointivaiheessa, mikä osoittaa, että alan painopiste on edelleen kasvussa.

Valtio on myöntänyt purkuvaiheen ongelman. Energiaministeriön mukaan maalla ei ole kapasiteettia kierrättää tuulivoimaloiden lapoja ja ne ovat tulevaisuuden ongelma.

Avoimeksi jää myös kysymys rahoituksesta. Vaikka investoinnit ovat olleet pääosin yksityisiä, ei ole selvää, kuka kustantaa purkamisen tai mikä rooli valtiolla on. Käytännön esimerkkejä ei vielä ole, sillä Chilessä ei ole toistaiseksi tehty tuulipuistojen laajamittaisia purkuja.

Lisäksi määrittelemättä on myös se, millaista jätettä tuulivoimaloiden lavat tarkalleen ottaen ovat ja miten ne pitäisi käsitellä.

Asiantuntijat korostavat, että tilanteeseen on puututtava nopeasti.

– Tuuliturbiinien jätteille on kehitettävä sääntely, hankkeisiin on sisällytettävä elinkaariajattelu ja paikallista teollisuutta on edistettävä, Hoffer patistaa.

Kestävän kehityksen tutkimusinstituutin (IESD) johtaja Iván Saavedra muistuttaa, että kyse on myös yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä.

– Huono puiston sulkeminen voi rapauttaa energiasiirtymän oikeutuksen. Jos yhteisöt kokevat, että hankkeista jää jäljelle vain haittoja, syntyy kokemus epäreiluudesta, hän sanoo.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

Mehrmaa on joutunut muuttamaan lastensa kanssa toistuvasti Talibanin valtaannousun jälkeen, mutta hän jatkaa työtään afganistanilaisten naisten auttamiseksi.

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

Afrikka on maailman nuorin maanosa. Yli 60 prosenttia sen väestöstä on alle 25-vuotiaita, mutta miljoonille nuorille ei löydy työtä. Kuva:

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

Perhe Kolumbian Amazonian alueella. Laiton kullankaivuu sekä huumeiden tuotanto ja salakuljetus ovat levinneet Amazoniaan voimakkaiden rikollisjärjestöjen myötä. Ne aiheuttavat vakavaa vahinkoa paikallisyhteisöille ja ympäristölle.

Rikollisjärjestöt uhkaavat Amazonin sademetsää ja sen asukkaita

Uusimmat

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

Mehrmaa on joutunut muuttamaan lastensa kanssa toistuvasti Talibanin valtaannousun jälkeen, mutta hän jatkaa työtään afganistanilaisten naisten auttamiseksi.

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
04

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

 
05

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026

Orpon hallitus uudistaa koulutusta: Vanginvartijoiden koulutus ylitäysien vankiloiden vastuulle

23.06.2026

Saramo: EU:n kauppasopu USA:n kanssa oli antautumissopimus – ”Annamme ymmärtää, että meitä saa kiristää”

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset