Nurmijärveläiselle vasemmistoveteraanille Erkki Lehtoselle, 91, tuli hiukan yllätyksenä se, mitä hänen isänsä koki kansalaissodan aikaan: Isä joutui punavangiksi, samoin tämän isä.
– Vasta eläkkeellä ollessani asia tuli tarkemmin esiin, kun entisten punakaartilaisten pöytäkirjat lävähtivät eteeni Perttulan kansantalolla. Tiesin toki isän olleen nuoruudessaan punakaartissa ja saaneen siitä tuomion, Lehtinen sanoo KU:lle.
Isä ei puhunut kokemuksistaan punavankina.
– Vaikea sanoa, miksi isä ei siitä puhunut. Ehkä syynä oli yleinen puhumattomuuden kulttuuri.
Lehtinen muistuttaa siitä, että joukossamme elää edelleen ihmisiä, joille vuoden 1918 tapahtumat ovat perhepiirin tragediaa. Sisällissodan arvioidaan vaatineen noin 37 000 suomalaisen hengen. Näistä punaisia oli 27 000.
– Kun tapahtumat vyöryivät päälle, sivuun ei jäänyt kukaan. Työväestö eli vakaassa uskossa olojensa kohenemisesta. Näinhän heille luvattiin, Lehtinen arvioi Nurmijärven historiaan keskittyvässä Klaneetti-lehdessä vuodelta 2018.
Lehtisen isä Väinö Lehtinen oli Lahden Hennalassa vangittuna. Isoisä Efraim Lehtinen kuoli Suomenlinnan vankileirillä kurjiin oloihin. Tyttäret olivat koettaneet kuljettaa leirille ruokaa, mutta se ei pelastanut 49-vuotiasta miestä.
Vaikka sisällissodasta ei juuri puhuttu, jotain kuitenkin muisteltiin.
– Äiti kertoi helluntaipyhien joukkoampumisista Ketunnummessa. Mummolassa hän kuuli lähistöllä kajahdelleita laukauksia.
Juuri Ketunmäki oli paikka, jossa sisällissodan järkyttävin tapahtumasarja Nurmijärven osalta nähtiin. Tuona verihelluntaina siellä surmattiin valkoisten pikaoikeudenkäynnissä tuomittuja punaisia konekiväärillä 29 – 37.
Kesäkuussa 1955 Ketunmäellä Perttulassa paljastettiin punaisten muistomerkki. Väinö Lehtinen osallistui entisten punakaartilaisten toimintaan ja oli aktiivinen hautamuistomerkkihankkeessa.
– Pääsin noihin aikoihin armeijasta enkä tiennyt mitään siitä, että isä oli mukana näissä asioissa. Sitten tuli vastaan kuva, jossa isä kantoi punalippua muistomerkillä.
Nurmijärvellä on tultu kauas vuoden 1918 tapahtumista.
– Kun noista tapahtumista oli 100 vuotta, sain läpi valtuustoaloitteen, jonka pohjalta kuntaan saatiin Sovinnon puisto. Oli vastustustakin. Kaksi muualta muuttanutta valtuutettua oli sitä mieltä, että sovintoa on turha korostaa. Minulle se oli järkytys.
Häntä huolettaa se, että yhteiskunnan yhteisyyttä ei nytkään arvosteta.
– Nykytilanne ei näytä hyvältä varsinkaan perussuomalaisten suunnalta.
Lehtinen on elänyt kuljetusalan yrittäjänä perheineen koko ikänsä Nurmijärvellä. Hän on ollut autoineen rakentamassa Uudenmaan teitä ja jopa Saimaan kanavaa.
Kun häneltä kysyy, onko elämä nyt hyvää, hän vastaa, että ei voi moittia omalta kohdalta.
– Vaimolla on vähän huonommin, kun muisti reistailee.
Lehtinen toimii omaishoitajana.
– Sen voisit mainita jutussa, että Aira on aina ollut tärkeä.
uutiskirje 
