Ensimmäisen vuosipuoliskon uutiset ovat vahvistaneet uskoa vasemmistoliiton hyvään tulokseen ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Puolueen jäsenmäärä on ylittänyt 15 000 jäsenen tavoitteen, ja tärkeimmissä kannatusmittauksissa on rikottu ensin 10 prosentin ja sitten 11 prosentin kannatuksen raja. Eduskuntavaaleissa 1995 vasemmistoliitto sai tähän mennessä parhaan tuloksensa, 11,16 prosenttia äänistä.
Suomen Kuvalehden poikkeuksellisen laajaan haastatteluaineistoon perustuva tutkimus kertoi vasemmistoliiton saaneen satatuhatta uutta kannattajaa. Puoluebarometrin mukaan 37 prosentilla suomalaisista on positiivinen kuva vasemmistoliitosta ja USU-gallupin mukaan vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela on kansalaisten mielestä parhaiten onnistunut puoluejohtaja. Kesäkuussa julkaistun nuorisotutkimuksen mukaan peräti 19 prosenttia niistä nuorista, jotka ovat päättäneet äänestää, valitsisivat vasemmistoliiton ehdokkaan.
Vasemmistoliiton kannatuksen nousu tasaisen varmaa
Gallupmonitorin toinen osa kattaa vuoden toisella puoliskolla julkaistut Verianin kokoamat ja Helsingin Sanomien julkaisemat sekä Taloustutkimuksen kokoamat ja Yleisradion julkaisemat yhteensä kuusi kannatusmittausta huhti-, touko- ja kesäkuussa. Useamman kannatuskyselyn keskiarvo antaa kehityksestä luotettavamman kuvan kuin yksittäiset tutkimukset.
Taulukossa 1 opposition kannatus nousee ja hallituksen kannatus laskee jokaisella mittauspisteellä. Puolueiden kannatuksen kehityksessä esiintyy sahaamista, nousu kääntyy laskuksi ja päinvastoin. Ainoastaan vasemmistoliiton kannatus on ollut jatkuvassa nousussa mittauspisteestä toiseen.
Kannatusmuutokset ovat olleet pieniä kuukaudesta toiseen. Eroja kuitenkin on, ja ne tulevat hyvin esiin, kun tarkastellaan samassa kahden tutkimuslaitoksen raportteja kolmen kuukauden ajalta, yhteensä kuutta tutkimusta.
Vasemmistoliiton kannatus on noussut ensimmäisestä toiseen vuosineljännekseen 0,4 ja vihreiden 0,5 prosenttiyksikköä, sosiaalidemokraattien laskenut suurin piirtein saman verran. Hallituspuolueiden suosion lasku on jatkunut.
Perussuomalaisten suosio laski ensimmäiseltä toiselle neljännekselle, mutta on edelleen korkeampi kuin viime vuonna keskimäärin.
Gallupmonitorin paikkaennuste 2027
Kannatusmittaukset kertovat puolueiden valtakunnallisen kannatuksen mittauksen tekohetkellä melko luotettavasti. Eduskunnan kokoonpanoa kannatusmittaukset eivät kuitenkaan osaa ennakoida, sillä paikat jaetaan vaalipiireissä. Kannatuksen muutokset eivät ole vaalipiireissä samat kuin valtakunnallisesti. Siksi veikkauksessa puolueiden saamista paikoista on otettava huomioon vaalipiirikohtainen kehitys ja tilanne. Näin on tehty seuraavassa arviossa kevään 2027 eduskuntavaalien tuloksesta:
Näin paikkaennuste tehdään
Uskottava paikkaennuste ei synny muuttamalla ääniosuus paikoiksi. Se onnistuisi, jos Suomen vaalit olisivat suhteelliset. Mutta jos vaalit olisivat suhteelliset, olisi vasemmistoliitolla nyt 7,1 prosentin ääniosuudella 14 kansanedustajaa, ei 11.
Paikkaennusteen teossa on otettava huomioon joitakin valtakunnallisia tietoja:
– Puolueen menestymiseen vaikuttaa se, onko puolue hallituksessa vai oppositiossa. Vuosien 1991–2023 eduskuntavaalien tulosten perusteella pääministeripuolueen todennäköisyys voittaa vaalit on 22 prosenttia, muun hallituspuolueen 17 prosenttia ja oppositiopuolueen 70 prosenttia.
– Puolueen kannatuksen suuruusluokalla on merkitystä. Puolue, jonka ääniosuus on 14 prosenttia, saa todennäköisesti enemmän paikkoja kuin saisi suhteellisissa vaaleissa, ja alle 14 prosentin kannatuksen puolue saa todennäköisesti kannatusosuuttaan vähemmän paikkoja.
– Ennusteet vaalivilkkaudesta otetaan huomioon. Kun kaikki alue-, eduskunta-, kunta- ja europarlamenttivaalit vuoden 1990 jälkeen otetaan huomioon, hyötyy vasemmistoliitto eniten nousevasta äänestysprosentista. Toiseksi eniten äänestysprosentin noususta saman vaalilajin edellisiin vaaleihin nähden on hyötynyt SDP. Kokoomus hyötyy eniten äänestysprosentin laskusta.
– Lisäksi on syytä katsoa, miten puolueen gallupluvut ovat toteutuneet vaalipäivänä edellisissä vaaleissa.
Edellä kuvatut valtakunnalliset tekijät otetaan huomioon tehtäessä vaalipiirikohtaista paikkaennustetta. Lisäksi on otettava huomioon ainakin seuraavat vaalipiirikohtaiset muuttujat:
– Montako ehdokasta edellisissä vaaleissa kullakin puolueella oli viimeiseksi valittujen ja ensimmäiseksi valintarajan alapuolelle jääneiden joukossa?
– Mitkä ovat muiden vaalien tulokset viime eduskuntavaalien jälkeen?
– Kuinka monta kansanedustajaa vaalipiiristä valitaan ja mikä on todellinen äänikynnys (vuoden 2023 vaaleissa puolue sai Uudenmaan vaalipiirissä kansanedustajan 2,4 prosentin ääniosuudella, Lapin vaalipiirissä 12,4 prosentin ääniosuudella.)?
– Miten hyvin ehdokasasettelu on onnistunut? Onko kansanedustajia luopumassa paikastaan vapaaehtoisesti, onko yllätysnimiä?
– Onko vaalipiirissä vaaliliittoja?
Osa paikkaennusteen laatimisessa tärkeistä tiedoista on jo selvillä. Vasemmistoliitto on oppositiopuolue, ja tämä parantaa lähtöasetelmia. Laskelmissa vasemmistoliitto on alle 14 prosentin kannatuksen puolue, mikä heikentää lähtöasetelmia. On toki mahdollista, että vasemmistoliiton kannatusosuus vielä nousee kolme prosenttiyksikköä.
Vaalien äänestyshalukkuudesta ei vielä ole tutkimuksia, joten sitä ei voi ottaa huomioon. Edellisten vaalien tulosennusteet ja tulokset ovat selvillä. Vasemmistoliitto on monesti saanut pienemmän ääniosuuden vaaleissa kuin kannatusmittauksissa, joten tämä on otettava huomioon vasemmistoliiton ennusteen miinussarakkeessa.
Vasemmistoliiton lähtökohdat paranevat, kun tarkastellaan tilannetta viime vaalien valintarajan tuntumassa. Jo suhteellisen pienellä äänimäärän lisäyksellä on luvassa neljä lisäpaikkaa. Perussuomalaisten kansanedustajista merkittävä osa valittiin täpärästi valintarajan yläpuolelta. Pienikin ääniosuuden lasku merkitsee näiden paikkojen menetystä.
Vasemmistoliiton asemat vaalipiirien paikkojen jaossa paranevat merkittävästi, kun tarkasteluun lisätään vaalitulokset eduskuntavaalien jälkeen. Kaikissa vaaleissa on tullut komea vaalivoitto.
Kansanedustajien vaalipiirikohtainen lukumäärä selviää vasta marraskuun viimeisen päivän väestötietojen mukaan. Näyttää siltä, että yksi paikka siirtyy Hämeen vaalipiiristä Varsinais-Suomen vaalipiiriin.
Vaaliliitoilla voi olla suuri vaikutus vaalipiirikohtaiseen vaalitulokseen. Vaaliliittoja ei kuitenkaan ole vielä solmittu, ja siksi arviota niiden vaikutuksesta ei vielä voi ottaa huomioon paikka-arvioissa.
Ehdokasasettelu puoli vuotta aikataulusta edellä
Eduskuntavaalien ehdokasasettelu on tavallisesti alkanut täysipainoisesti vaaleja edeltävänä syksynä. Nyt ehdokasasettelussa ollaan jo kevään ja alkukesän mittaan ehditty pitkälle. Keskittyminen eduskuntavaaleihin on ollut helppoa, kun viime vuoden alue- ja kuntavaalien jälkeen ei ole ollut muita vaaleja vaatimassa huomiota. Meneillään onkin ensimmäinen vuosi ilman valtakunnallisia vaaleja sitten vuoden 2020.
Tiedotusvälineiden ja puolueiden uutisista voi päätellä, että puolueet ovat jo nimenneet noin puolet ehdokkaista. Esimerkiksi Pirkanmaalla ollaan Aamulehden keräämien tietojen mukaan jo varsin pitkällä 20 ehdokkaan listojen kokoamisessa: SDP on julkistanut 14 ehdokasta, keskusta ja vihreät 13, vasemmistoliitto 11 ja kokoomus yhdeksän ehdokasta. Perussuomalaiset ovat esitelleet kuusi ehdokasta.
Vasemmistoliiton piirijärjestöt ovat asettaneet 121 ehdokasta, 58 prosenttia ehdokastavoitteesta. Ehdokkaiden yläraja on 217, tai 218 siinä tapauksessa, että yksi edustajan paikka siirtyy Hämeen vaalipiiristä Varsinais-Suomen vaalipiiriin.
Suhteellisesti eniten ehdokkaita ovat jo asettaneet Kaakkois-Suomen ja Savo-Karjalan vasemmistopiirit. Kumpikin piireistä on julkistanut 12 ehdokasta 15:stä, eli 80 prosenttia ehdokkaista. Oulun vasemmisto tulee hyvänä kolmosena (14/18, 77,8 prosenttia). Eniten tilaa on vielä Helsingin vasemmistoliiton (7/23, 30,4 prosenttia) ja Hämeen vasemmistoliiton (5/14, 35,7 prosenttia) listoilla.
Eduskunnan jättäviä kansanedustajia on jo 12
Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa valituista on 18 jättänyt paikkansa jo vaalikauden kuluessa. Kymmenen kansanedustajaa on valittu Euroopan parlamenttiin, seitsemän siirtynyt muihin tehtäviin, ja yksi kansanedustaja on kuollut. Nykyisistä Euroopan parlamentin jäsenistä ei toistaiseksi yksikään ole ilmoittanut asettuvansa ehdokkaaksi seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Suuren äänimäärän keränneen ehdokkaan puuttuminen ehdokasjoukosta johtaa usein siihen, että hänen puolueensa menettää paikan vaalipiirissä, varsinkin, jos hänen edustamansa puolue menettää muutenkin kannatustaan. Nykyisistä kansanedustajista jo 12 on ilmoittanut, etteivät he asetu ehdokkaiksi seuraavissa vaaleissa. Vasemmistoliitolla on tuoreita kokemuksia niistä riskeistä, jotka liittyvät vapaaehtoiseen kansanedustajan paikasta luopumiseen. Viime vaaleissa ehdokkaiksi eivät enää asettuneet Satakunnan Jari Myllykoski (32,2 prosenttia vasemmistoliiton äänistä vuoden 2019 vaaleissa) Keski-Suomen Juho Kautto (30,5 prosenttia) ja Lapin Markus Mustajärvi (39,1). Vasemmistoliitto menetti ainoan paikkansa näissä vaalipiireissä. Vasemmistoliiton ääniosuus tosin aleni vaaleissa niin paljon, että puolue olisi voinut menettää nämä paikat, vaikka istuvat kansanedustajat olisivat olleet ehdokkaina.
Tähän mennessä vapaaehtoisesta luopumisestaan kansanedustajan paikasta ensi kevään vaaleissa ovat ilmoittaneet (suluissa vaalipiiri ja kuinka monta prosenttia kyseinen edustaja sai puolueensa äänistä vaalipiirissään vuoden 2023 vaaleissa):
– Vasemmistoliitosta Hanna Sarkkinen (Oulun vp, 27,4) ja Anna Kontula (Pirkanmaa, 23,0)
– SDP:stä Tuula Haatainen (Helsinki, 11,9) ja Tuula Väätäinen (Savo-Karjala, 10,3
– RKP:stä Eva Biaudet (Helsinki, 26,4) ja Mikko Ollikainen (Vaasan vp, 11,3)
– Perussuomalaisista Laura Huhtasaari (Satakunta, 26,3), Kaisa Juuso (Lappi, 23,2) ja Antti Kangas (Oulun vp, 8,4)
– Kokoomuksesta Ben Zyskowicz (Helsinki, 12,3) ja Markku Eestilä (Savo-Karjala, 9,4)
– Keskustapuolueesta Hanna Kosonen (Kaakkois-Suomi, 16,6)
Hanna Sarkkisen poissaolo vasemmistoliiton ehdokaslistalta vaikeuttaa Oulun vaalipiirin toiveita saada takaisin kolmas kansanedustaja. Myös Anna Kontulan päätös jättää eduskunta heikentää Pirkanmaan vasemmistoliittolaisten toiveita lisäpaikasta. Toisaalta vasemmistoliitto voi odottaa Pirkanmaalla paljon lisä-ääniä SDP:n ehdokastilanteen myötä. Sanna Marin sai viime eduskuntavaaleissa 35 628 ääntä eli 11,5 prosenttia vaalipiirin kaikista äänistä. Osa näistä äänistä palautuu vasemmistoliiton ehdokkaille.
RKP:lle Eva Biaudetin luopuminen Helsingissä voi olla kohtalokas, ja Vaasan vaalipiirissä vasemmistoliitto kärkkyy viimeksi vaalipiirin viimeisenä valitun Mikko Ollikaisen paikkaa.
Perussuomalaisia uhkaavaa rökäletappiota vahvistaa Satakunnassa yli seitsemän prosenttia kaikista vaalipiirin äänistä saaneen Laura Huhtasaaren ja Lapissa yli kuusi prosenttia kaikista vaalipiirin äänistä saaneen Kaisa Juuson puuttuminen ehdokaslistalta.
Hallituspuolueiden vaalinäkymien ankeutta syventää myös viimeisten joukossa viime vaaleissa valittujen kansanedustajien suuri määrä. Niukin naukin valintarajan ylittäneiden kansanedustajien paikka on vakavasti uhattuna silloin, kun edustajan puolueen kannatus muutenkin hiipuu.
Viime vaaleissa viimeisten joukossa valittuja nykyisten hallituspuolueiden edustajia, joiden paikka on vaaravyöhykkeessä, ovat Mari Rantanen (ps., Helsinki, valittu viimeisenä), Sandra Bergqvist (r., Varsinais-Suomi, toiseksi viimeinen), Päivi Räsänen (kd., Häme, viimeinen) ja Jani Mäkelä (ps., Kaakkois-Suomi, kolmanneksi viimeinen).
Kokoomuksella on kymmenen viime vaaleissa kolmen viimeisen valitun joukossa ollutta edustajaa, perussuomalaisilla seitsemän, RKP:llä kaksi ja kristillisdemokraateilla yksi.
Paluuta eduskuntaan yrittäviä jo seitsemän
Kansanedustajan uran kertaalleen jo jättäneen paluu ehdokaslistalle voi parantaa merkittävästi hänen puolueensa vaalinäkymiä. Viime vaalit väliin jättäneen Jari Myllykosken paluu Satakunnan vasemmistoliiton ehdokaslistalle varmistanee sen, että vasemmistoliitto saa paikkansa takaisin.
Seuraavassa eduskuntaan paluuta yrittävien listassa on ehdokkaan nimen jälkeen suluissa vaalipiiri, vuosi, jolloin hänet viimeksi valittiin eduskuntaan ja hänen osuutensa puolueensa äänistä vaalipiirissään prosentteina.
– Keskustapuolueesta Lasse Hautala (Vaasan vaalipiiri, 2015, 10,5), Arto Pirttilahti (Pirkanmaa, 2019, 20,7) ja Pasi Kivisaari (Vaasan vaalipiiri, 2019, 13,2)
– Perussuomalaisista Jouni Kotiaho (Keski-Suomi, 2019, 10,3) ja Jukka Mäkynen (Vaasan vaalipiiri, 2019, 9,0)
– Vasemmistoliitosta Jari Myllykoski (Satakunta, 2019, 32,2)
– Vihreistä Noora Peltoniemi (Koponen) (Uusimaa, 2019, 6,4)
Vasemmistoliiton kasvanut suosio näkyy myös julkisuudessa
Vasemmistoliiton lähtöasetelmat vaaleihin ovat muuttuneet monella tavalla. Puolue on voittanut neljät valtakunnalliset vaalit peräkkäin. Kymmenettuhannet suomalaiset, jotka viisi vuotta sitten eivät voineet kuvitella äänestävänsä vasemmistoliittoa, ovat tehneet sen ainakin kerran kolmen viime vuoden aikana, ja voivat tehdä sen uudestaan. Reilusti yli kolmanneksella suomalaisista on myönteinen kuva vasemmistoliitosta.
Muutos suhtautumisessa vasemmistoliittoon näkyy myös valtalehdistössä, joka tähän asti on ollut sangen pidättyväinen vasemmistoliittoon liittyvien positiivisten uutisten julkaisemisessa. Uutta ovat otsikot kuten ”Vasemmistoliitto rikkoi jälleen ennätyksensä” (Iltalehti), ”Vasemmistoliiton ennätyssuosio jatkuu” (Kaleva) ja ”Lindtmanin Sdp lipuu alaspäin, vasemmistoliitto nousee – Tutkijan mukaan tilanne on täysin uusi” (Helsingin Sanomat).
Tärkeää on se, että vasemmistoliitto ei ole lisännyt suosiotaan esimerkiksi kääntämällä poliittista kurssiaan keskustan suuntaan vaan tarjoamalla johdonmukaisesti vaihtoehdon muiden puolueiden talouspopulismille.
Seuraava Gallupmonitori laaditaan syyskuussa, kun Ylen ja Helsingin Sanomien kolmannen vuosineljänneksen mielipidemittaukset ovat ilmestyneet.
Lue ensimmäinen Gallupmonitori:
Vasemmistoliiton kannatus noussut puolella – Tämä voisi olla eduskunnan paikkajako jos vaalit olisivat nyt (20.3.2026)
Muut kirjoittajan artikkelit eduskuntavaaleista 2027:
Eduskuntavaalien avainkysymys: Onnistuuko vasemmistoliitto motivoimaan nukkujat vaaliuurnille (13.6.2026)
Toisen vuosineljänneksen uutisia, joihin kirjoituksessa viitataan:
IS selvitti puolueiden jäsenmäärät: Yhteen puolueeseen valtava ryntäys (Ilta-Sanomat 3.4.2026) ”Vasemmistoliiton jäsenistö on nuorentunut rajusti”
Käännös vasempaan päin (Suomen Kuvalehti 16.4.) ”Viime vaaleissa äänesti kolme miljoonaa suomalaista. Heistä kolmannes valitsisi nyt toisin.”
IL:n saama puoluetutkimus paljastaa: Kokoomuksen luisu jatkuu – Kuva näyttää huiman nousijan (Ilta-Sanomat 17.4.) ”vasemmistoliitolla on nyt vauhti päällä myös imagomittauksessa”
USU:n kysely: Minja Koskela parhaiten onnistunut eduskuntapuolueen puheenjohtaja (Yle 9.5.2026)
uutiskirje 
