STTK:n ekonomisti Tom-Henrik Sirviö arvioi valtiovarainministeri Riikka Purran tiistaina esittelemän budjettiehdotuksen jatkavan tuttua linjaa.
– Velkaantumista kauhistellaan, mutta ratkaisuissa keskitytään kurjistamiseen ja hyväosaisten etujen puolustamiseen. Samalla Purra tähyää jo ensi vaalikauteen nostamalla jälleen esiin julkisten menojen indeksikorotukset, joista luopuminen vaarantaisi suomalaisten palvelut ja sosiaaliturvan, Sirviö kirjoittaa STTK:n blogissa.
Hän toteaa ehdotuksen sisällön olevan tuttua ja toimeenpanevan aiemmin päätettyjä toimia.
"Onkin lähinnä irvokasta kauhistella velkaantumista puheissa, kun teot eivät vastaa sanoja."
– Valtionhallinnon jättisäästöjä viimeistellään, ja yhteisöveroa kevennetään ensi vuonna. Kevennys toteutetaan siitäkin huolimatta, että tutkimus ei tarjoa sille kunnollisia perusteluja ja säästöt vaarantavat viranomaistoimintaa ja palveluita.
Sirviö toteaa, että velkaantumista ei kannata taivastella, jos rajoittaa sen hillitsemisen keinoja. Hän viittaa siihen, että Purra taivasteli budjettiehdotuksen tiedotustilaisuudessa julkisen talouden velkaantumista ja erityisesti velan kasvavia korkomenoja.
– Taivastelu tuntuu olevan laajemminkin hallituksen talouspolitiikan keskeinen sisältö, ja sitä käytetään perusteluna ”ankaran säästökuurin” tarpeelle myös jatkossa, Sirviö kirjoittaa.
Hänestä hallituksen toiminta kuitenkin asettaa taivastelun kyseenalaiseen valoon.
– Valtiovarainministeri muun muassa kehui tiedotustilaisuudessa, että kokonaisveroaste laskee hallituskauden aikana puoli prosenttiyksikköä. Se tarkoittaa noin puoltatoista miljardia euroa vähemmän rahaa suomalaisten palveluihin ja sosiaaliturvaan – tai niihin velan kasvaneisiin korkomenoihin, Sirviö huomauttaa.
– Onkin lähinnä irvokasta kauhistella velkaantumista puheissa, kun teot eivät vastaa sanoja. Hallituksen olisi viimein aika tunnustaa, ettei velkaantumista voida hillitä ilman riittäviä verotoimia.
Sirviö muistuttaa myös siitä, että julkisten menojen indeksikorotuksille on syynsä. Nyt yhtenä sopeutusvälineenä on esitetty julkisten menojen indeksikorotuksista luopumista.
– Myös valtiovarainministeri sivusi teemaa esittelemällä, kuinka indeksikorotukset kasvattavat julkisia menoja, hän sanoo.
Hän toteaa, että indeksikorotusten tarkoitus on varmistaa, että menojen rahoitus pysyy hintatason muutosten perässä.
– Sosiaaliturvassa indeksit turvaavat esimerkiksi sen, että ihmiset voivat ostaa samanlaisen ruokakassin kuin ennenkin, hän toteaa.
– Käytännössä palveluiden rahoitus ja sosiaaliturvan taso siis laskevat, jos indeksikorotuksia ei tehtäisi.
Valtiovarainministeriön mukaan rahoituksen indeksikorotus lisää esimerkiksi hyvinvointialueiden rahoitusta noin 700 miljoonalla eurolla vuonna 2027.
– On mahdoton ajatus, että jo nykyisten sopeutustoimien seurausten ja palvelutarpeen kasvun kanssa painiskeleville hyvinvointialueille sysättäisiin näin mittavia uusia sopeutustoimia. Sama koskee muitakin keskeisiä palveluita, kuten koulutusta, Sirviö varoittaa.
lehti 