Suomen Kuvalehti tutki äänioikeutettujen liikkeitä eduskuntavaalien jälkeen. SDP:tä äänestäneistä 48 000 ja vihreitä äänestäneistä 25 000 kannattaa nyt vasemmistoliittoa. Merkittävin uutinen on kuitenkin se, että viime kerralla äänestämättä jättäneistä ja uusista äänestäjistä peräti 50 000 äänestäisi vasemmistoliittoa.
Suomen Kuvalehti julkaisi huhtikuussa poikkeuksellisen laajaan tutkimusaineistoon perustuvan mittauksen puolueiden kannatuksesta ja äänestäjien liikkeistä vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen. Siinä vasemmistoliiton kannatukseksi mitattiin 10,4 prosenttia ja puolueen arvioitiin sen turvin saavan 20 kansanedustajaa.
Kyselyssä selvitettiin myös kannattajien liikkumista eri puolueiden välillä. Vasemmistoliittoa viime eduskuntavaaleissa äänestäneistä 46 000 äänestäisi nyt muita puolueita tai jättäisi äänestämättä. Mutta niistä kansalaisista, jotka viime vaaleissa äänestivät muita puolueita, jättivät äänestämättä tai eivät vielä olleet äänioikeutettuja, äänestäisi 145 000 nyt vasemmistoliittoa. Äänten nettolisäys olisi 99 000.
Tuo 99 000 ääntä on vasemmistoliitolle huikea äänimäärä. Viime eduskuntavaaleissa puolue sai 218 430 ääntä. Se äänimäärä, jolla kustakin vaalipiiristä olisi saatu yhden kansanedustajan paikan lisäys, on 72 000 ääntä. Jos tämä olisi toteutunut, olisi vasemmistoliitolla 23 kansanedustajaa. Mutta kuka tietää, miten Suomen Kuvalehden mittaamat vasemmistoliiton uudet äänet jakautuisivat vaalipiirien kesken? Ei kukaan.
Suomen Kuvalehden kannatusmittaus on poikkeuksellisen tarkka. Taloustutkimus haastatteli 10 324:ää Manner-Suomessa asuvaa äänioikeutettua 17.11.2025–25.3.2026. Verianin toteuttamissa Helsingin Sanomien gallupeissa haastateltujen lukumäärä on tänä vuonna ollut keskimäärin 4 100 ja Taloustutkimuksen Ylelle tekemien mittausten haastateltuja on ollut keskimäärin 2 350. Suomen Kuvalehden tulokset kuvaavat tarkasti puolueiden kannatusta ja kannatuksen siirtymistä alkuvuodesta. Mutta puoluekannatuksesta ensi vuoden huhtikuussa ne eivät tiedä mitään.
Kun vasemmistoliiton gallupkannatus Suomen Kuvalehden mittauksen jälkeen on ylittänyt 11 prosenttia, voimme kuitenkin olettaa, että Kuvalehden tulokset ovat oikeansuuntaiset.
Suomen Kuvalehden raportoima vasemmistoliiton kannatusosuus on uskottava, mutta veikkaus kansanedustajien lukumäärästä on yläkanttiin. Tuo 20 paikkaa perustuu ajatukseen, että 10 prosentilla äänistä saa 10 prosenttia kansanedustajista. Asia olisi niin, jos Suomessa olisi suhteelliset vaalit.
Vuodesta 1991 on käyty yhdeksät eduskuntavaalit, joissa nykyiset kuusi suurinta puoluetta ovat saaneet yhteensä 54 valtakunnallista tulosta. Vain neljä kertaa on jokin puolue saanut kannatustaan vastaavan lukumäärän kansanedustajia (vasemmistoliitto kahdesti, keskusta ja PS kerran). Tänä aikana eniten kannatukseen nähden ylimääräisiä paikkoja on saanut keskusta (37 paikkaa), SDP (34) ja kokoomus (31). Vihreät on saanut 26 ja vasemmistoliitto 13 paikkaa liian vähän kannatukseensa nähden.
Yli- tai aliedustus eduskunnassa ei ainoastaan lisää tai vähennä puolueiden vaikutusvaltaa. Se vaikuttaa myös sellaisten valtion budjetissa olevien määrärahojen jakoon, jotka jyvitetään kansanedustajien lukumäärän perusteella. Tämä puoluetuki on reilut miljoona euroa vaalikaudessa, kun mukaan lasketaan puolueiden oheisjärjestöjen saamat avustukset. Tässä kirjoituksessa asia on esillä sen vuoksi, että kun arvioidaan vaalipiirikohtaista paikkajakoa, on suurilla puolueilla aina paremmat lähtökohdat.
Puolueiden kultapossukerhon ääniosuuskynnys on 13,8 prosenttia. Se on alin kannatusosuus, jolla ylimääräisiä paikkoja on herunut.
Ääniosuus on valtakunnallinen, kansanedustajat valitaan vaalipiireistä
Miten Suomen Kuvalehden vasemmistoliitolle mittaamat 99 000 lisä-ääntä jakautuvat vaalipiireihin? Voisi luulla, että Suomen Kuvalehden löytämien lisä-äänien avulla olisi nyt helppo tehdä paikkajako ja sijoittaa vasemmistoliiton kansanedustajat paikalleen. Mutta miten se tehdään? Ehkä jaetaan lisääntynyt kannatus suhteellisesti vaalipiirien välille? Se ei käy, sillä kannatuksen muutos ei ole sama valtakunnallisesti ja vaalipiireittäin.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa vasemmistoliiton valtakunnallinen kannatusosuus nousi 1,1 prosenttiyksikköä. Varsinais-Suomessa kannatusosuus nousi 2,5 mutta Pirkanmaalla vain 0,3 prosenttiyksikköä. Vuoden 2023 vaaleissa vasemmistoliitto hävisi 1,1 prosenttiyksikköä. Mutta Helsingissä ääniosuus kasvoi 0,7 ja Lapissa se laski 4,3 prosenttiyksikköä.
Suomessa eduskuntavaalit käydään 12 vaalipiirissä. Niiden tulosten ennustamiseen valtakunnalliset kannatusmittaukset ovat kelvottomia. On käytettävä muita mittareita, jos halutaan arvioida vaalipiirien paikkajakoa.
Asetelmat edellisten vaalien valintarajalla kertovat paljon
Vaaleissa on niitä onnellisia ehdokkaita, jotka saavat niukin naukin vertausluvun, jolla tulee valituksi, ja niitä epäonnisia, jotka jäävät nipin napin valintarajan alapuolelle. Seuraavissa vaaleissa asetelmat vaihtuvat: niillä hallituspuolueilla, joilla oli ehdokkaita niukasti valintarajan yläpuolella, on suuri todennäköisyys menettää paikkansa. Sen sijaan täpärästi alle valintarajan jääneiden oppositiopuolueiden ehdokkailla on hyvät mahdollisuudet tulla valituksi.
Vuoden 2019 vaaleissa keskustapuolue sai viimeisen paikan neljässä, toiseksi viimeisen paikan yhdessä ja kolmanneksi viimeisen paikan kahdessa vaalipiirissä. Keskusta oli hallituksessa vaalikaudella 2019–2023. Puolue menetti vuoden 2023 vaaleissa kahdeksan paikkaa. Paikan menetys tapahtui seitsemässä vaalipiirissä, joissa keskusta oli putoamisvyöhykkeellä. Putoamisvyöhykkeellä tarkoitetaan tässä sijoitusta kolmen viimeisenä valituksi tulleen joukkoon.
Myös hallitusvastuussa olleen vasemmistoliiton vaalitulosta teoria putoamisvyöhykkeen vaarasta hallituspuolueelle ennakoi hyvin. Vasemmistoliitolla oli viimeinen paikka vuoden 2019 vaaleissa Oulun vaalipiirissä ja toiseksi viimeinen sija Helsingin, Uudenmaan, Satakunnan ja Keski-Suomen vaalipiireissä. Helsinkiä lukuun ottamatta vasemmistoliitto menetti paikan jokaisessa vaalipiirissä, jossa sen ehdokas oli putoamisvyöhykkeellä. Vasemmistoliitto menetti paikan lisäksi Lapin vaalipiirissä.
Vihreiden sijoituksista putoamisvyöhykkeellä vuoden 2019 vaaleissa ei sen sijaan ollut suurta iloa vuoden 2023 vaalitulosten ennakoinnissa. Vihreät menetti seitsemän paikkaa viidessä vaalipiirissä, mutta putoamisvyöhyke ennakoi vain Helsingin ja Kaakkois-Suomen vaalipiirien menetykset.
Oppositiopuolueilla oli putoamisvyöhykkeen alapuolella eli nousuvyöhykkeellä 18 paikkaa. Niistä realisoitui parhaiten perussuomalaisten potentiaali. Perussuomalaisilla oli kahdeksan paikkaa vuoden 2019 vaalien nousijavyöhykkeellä, ja niistä puolue realisoi viisi. Kokoomuksen viidestä paikasta putoamisviivan alapuolella muuttui neljä kansanedustajan paikoiksi vuoden 2023 vaaleissa.
Taulukko 3 näyttää valintarajatilanteen valmistauduttaessa vuoden 2027 eduskuntavaaleihin. Hallituspuolueilla on vaaravyöhykkeellään taulukon vasemmassa osassa 19 paikkaa ja oppositiopuolueilla taulukon oikealla puolella lisäpaikkaa kärkkymässä 21 ehdokasta.
Vasemmistoliitolle olisi jo suhteellisen pienellä ääniosuuden nousulla tarjolla lisäpaikat Uudellamaalla, Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Lapissa, Oulun vaalipiiriä lukuun ottamatta jokaisessa vaalipiirissä, jossa puolue menetti paikkoja viime vaaleissa.
Välivaalit näyttävät kannatuksen kehityksen suuntaa
Vaalipiirikohtaisia paikkamuutoksia kannattaa etsiä myös eduskuntavaalien välisten vaalien tuloksista. Taulukko 4 näyttää, että SDP:n tilanne on hyvä kaikissa vaalipiireissä Satakuntaa lukuun ottamatta. Vasemmistoliitto on nousussa koko maassa, joskin Varsinais-Suomi on varustettava tässä yhteydessä kysymysmerkillä.
Vihreät menestyivät aluevaaleissa, mutta muuten kannatuksen kehitys on ollut oppositiopuolueelle heikkoa seitsemässä vaalipiirissä. Keskusta etenee vahvasti, heikommin pohjoisessa.
Hallituspuolueista kokoomus on menettänyt kannatustaan lähinnä aluevaaleissa. Yksi seuraavien vaalien yllätyksistä saattaakin olla kokoomuksen selviäminen hallituskaudesta suhteellisen vähin tappioin. On kuitenkin syytä ottaa huomioon se, että pienikin kannatusosuuden menetys voi johtaa monen paikan menetykseen – kokoomuksella on kymmenen paikkaa vuoden 2023 vaalien viimeisenä valittujen joukossa.
Perussuomalaiset ovat hävinneet kaikki eduskuntavaalien jälkeiset vaalit jokaisessa vaalipiirissä, vieläpä reilusti. Lievin tappio, –2,7 prosenttiyksikköä, tuli maakuntavaaleissa Uudeltamaalta. Kuntavaalien katkerin tappio, 9,3 prosenttiyksikköä, tuli Kaakkois-Suomessa. PS ei ole saanut potentiaalisia mutta vaaleissa passiivisia kannattajiaan liikkeelle muissa vaaleissa kuten se eduskuntavaaleissa on onnistunut.
Myös ehdokasasettelu ennakoi vaalipiirin tulosta
Ehdokasasettelun analyysi auttaa vaalipiirikohtaisen arvion tekemistä. Esimerkiksi viime vaaleissa moni osasi pelätä vasemmistoliiton paikkojen menetystä Satakunnan, Keski-Suomen ja Lapin vaalipiireissä, jos puolue ei lisäisi kannatustaan vaaleissa. Satakunnassa 32,2 prosenttia vasemmistoliiton äänistä vuoden 2019 vaaleissa saanut Jari Myllykoski ei asettunut ehdolle, ei myöskään 30,5 prosenttia Keski-Suomessa vasemmistoliiton äänistä saanut Juho Kautto eikä 39,1 vasemmistoliiton äänistä Lapin vaalipiirissä saanut Markus Mustajärvi. Kun vasemmistoliiton yleinen kannatus laski, menetti vasemmistoliitto paikkansa näissä vaalipiireissä, kun edellisten vaalien ääniharava ei ollut ehdokkaana.
Nyt tiedossa on, että Varsinais-Suomen Li Andersson (55,9 prosenttia vasemmistoliiton äänistä vuonna 2023), Pirkanmaan Anna Kontula (23,0 prosenttia) ja Oulun vaalipiirin Hanna Sarkkinen (27,4 prosenttia) eivät asetu ehdolle ensi kevään vaaleissa. Tästä ei kuitenkaan seuraa se, että vasemmistoliiton paikat uhkaisivat vähentyä näissä vaalipiireissä, koska puolueen kannatus on noussut niin merkittävästi. Mutta asia pitää ottaa laskelmissa huomioon, ennen kuin veikkaa vasemmistolle paikan lisäystä näissä vaalipiireissä.
Vasemmistoliitolla on nyt myös positiivisia ehdokasuutisia. Jari Myllykosken ja Markus Mustajärven palaaminen ehdokaslistoille lisää varmuutta siitä, että vasemmistoliitolla vaalien jälkeen on kansanedustaja Satakunnassa ja Lapissa. Ralf Sundin asettuminen ehdokkaaksi ja koko ehdokasasettelu Vaasan vaalipiirissä herättää varovaisia toiveita siitä, että vaalipiiristä valitaan vasemmistoliittolainen kansanedustaja ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1995 vaalien.
Mistä vasemmistoliiton 20 paikkaa löytyisivät?
Suomen Kuvalehden vaalitutkimus veikkasi vasemmistoliitolle 20:tä paikkaa reilun kymmenen prosentin kannatuksella. Olisi epätavallista mutta reilua jos vasemmistoliitto onnistuisi saamaan kannatustaan vastaavan lukumäärän kansanedustajia. Vuoden 2023 vaaleissa vasemmistoliitto sai 7,1 prosenttia äänistä. Suhteellisissa vaaleissa vasemmistoliitto olisi saanut 14 kansanedustajaa, mutta sai vain 11.
Näyttää todennäköiseltä, että vasemmistoliitto saa takaisin viime vaaleissa menettämänsä paikat Uudellamaalla, Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Lapissa. Lisäpaikkoja odotetaan Helsingissä ja Pirkanmaalla. Nykyisellä kannatuksen nousukiidolla voidaan toivoa paikkoja myös Kaakkois-Suomessa ja Vaasan vaalipiirissä. Näin optimistisesti laskien vasemmistoliitto saisi 19 kansanedustajaa. Mutta mistä tulisi se kahdeskymmenes paikka? Ehkä se tulisi Varsinais-Suomen vaalipiirissä, joka saanee yhden kansanedustajan paikan lisää Hämeen vaalipiirin kustannuksella. Tai sitten kahden paikan lisäys Uudellamaalla jo sen vuoksi, että on käsittämätöntä, että vasemmistoliitolla ei ole kolmea kansanedustajaa vaalipiirissä, josta valitaan 37 kansanedustajaa.
Suomen Kuvalehden vaaliennusteen jälkeen vasemmistoliiton gallupkannatus on noussut jo yli 11 prosentin eli viime eduskuntavaalien 7,1 prosentin kannatusosuuteen on tullut neljä prosenttiyksikköä eli 56 prosenttia lisää.
Kannatus voi tästä vielä nousta, mutta voihan se laskeakin. Joka tapauksessa tavoitteet kannattaa asettaa korkealle. Jos vasemmistoliitto saa 20 kansanedustajaa, sen eduskuntaryhmän status nousee: se voi tehdä välikysymyksiä yksin.
Suomen Kuvalehden tutkimuksessa oli yksi vasemmistoliitolle erityisen tärkeä tulos. Vasemmistoliitto ei aikaisemmin ole onnistunut saamaan liikkeelle sitä äänioikeutettujen joukkoa, joka ei äänestä. Suomen Kuvalehden havaintojen mukaan tässä joukossa on nyt suuri tuki vasemmistoliitolle. Jos vasemmistoliitto onnistuu vaalityössään realisoimaan tämän tuen vaaliuurnille asti, ei suuresta vaalivoitosta ole epäilystä.
uutiskirje 
