Kun performanssitaiteilija Sammu Chen sitoi punaisen nauhan katupylvääseen, siviiliasuinen poliisi pysäytti hänet. Chen on pidätetty toistamiseen symbolisten, Tiananmenin aukion verilöylyn muistoa vaalivien esitystensä vuoksi.
Kiinan viranomaiset tappoivat satoja, kenties tuhansia ihmisiä kesäkuun neljäntenä 1989 hiljentääkseen paikalliset demokratiaprotestit. Joukkomurhan muistopäivää on aiemmin vietetty Hongkongissa, jossa solidaarisuustapahtumiin on osallistunut jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Korona-pandemian aikana muistotilaisuudet kiellettiin, eivätkä viranomaiset ole sittemmin antaneet lupaa järjestää niitä. Viime vuosina myös symboliset teot ovat johtaneet pidätyksiin Hongkongissa.
Kansalaisjärjestö, joka aiemmin organisoi muistotilaisuuksia, lopetti toimintansa vuonna 2021 poliisitutkintojen ja johtajiansa vastaan nostettujen syytteiden takia. Kiinan pyrkimykset tukahduttaa demokratiahaaveet Hongkongissa eivät kuitenkaan rajoitu maan ulkorajoille.
Britanniaan ulottuva vakoiluverkosto
Toukokuussa kaksi Britannian ja Kiinan kaksoiskansalaista todettiin syyllisiksi Hongkongin demokratia-aktivistien vakoiluun Britanniassa. Tapaus osoitti, kuinka pitkälle Kiinan valtio on valmis menemään hiljentääkseen Hongkongin diasporan.
Chi Leung Wai Britannian rajavartiostosta sekä Ching Biun Yuen Hong Kongin Lontoon edustustosta todettiin syyllisiksi maanpaossa olevien aktivistien tietojen keruuseen. Vakoojat tarkkailivat myös Kiinaa kritisoineita brittipoliitikkoja.
Yksi vakoilluista oli opiskelijajohtaja ja poliitikko Nathan Law. Hän toimi aktiivisesti Hongkongin demokratialiikkeessä, joka näkyi kaduilla vuosien 2014 ja 2019 suurmielenosoituksina.
Vuonna 2023 Hongkongin poliisi etsintäkuulutti kahdeksan aktivistia. Britanniaan paennut Law oli yksi heistä. Hänen kiinniottamisestaan luvattiin noin 115 000 euron palkkio. Vuonna 2024 viranomaiset mitätöivät Law’n ja muiden maanpaossa olevien aktivistien passit.
Hongkongin poliisi julkaisi uusia pidätysmääräyksiä ja kiinniottopalkkioita maanpaossa olevista aktivisteista joulukuussa 2024 sekä jälleen heinäkuussa 2025. Hongkongin viranomaiset ovat alkaneet kohdistaa pakolaisiin perusteettomia verovaatimuksia ja saattavat myös käyttää tekaistuja rahanpesusyytteitä ahdistelukeinona.
Noin satatuhatta ihmistä on paennut Hongkongista Britanniaan, joka hallitsi aluetta ennen sen palauttamista Kiinalle vuonna 1997. Vallanvaihdos demokraattisesta hallinnosta autoritaariseen järjestelmään tekee heistä erityisen haavoittuvan ryhmän Kiinan sortotoimille.
Vuonna 2024 Britanniassa asuvien hongkongilaisten osoitteita julkaistiin verkossa ja maahanmuuttovastaisia mielenosoittajia yllytettiin hyökkäämään heitä vastaan. Tapauksella oli Kiinan vaikutusoperaation tunnusmerkit.
Vaikka monet valtiot vakoilevat poliittisia pakolaisiaan ulkomailla, ei Kiinan sortotoimien mittakaavalle löydy haastajaa. Maan autoritaarinen hallitus pitää kyseenalaista johtosijaa diasporaan ja maanpaossa oleviin kohdistuvan sorron ylläpitäjänä.
Sorto kiristyy Hongkongissa
Kansalaisjärjestö Civicusin uusi raportti osoittaa, että Kiinan ote on entisestään kiristynyt Hongkongissa.
Vuonna 2024 voimaan tulleen kansallisen turvallisuuden suojeluasetus kriminalisoi pelkän mielipiteen ilmaisun, jos se tulkitaan separatismiksi, kapinaksi, vallankumoukselliseksi toiminnaksi tai muiksi vakaviksi rikoksiksi.
Viranomaiset ovat käyttäneet asetusta sekä vastaavaa 2020-luvun lainsäädäntöä aktivistien, toisinajattelijoiden ja journalistien rankaisemiseen. Vuodesta 2020 lähtien viranomaiset ovat pidättäneet ainakin 365 henkilöä, joista 174:n tuomio nojaa uusiin lakeihin. Ihmisiä on tuomittu jopa protestilauseita kantavien t-paitojen käyttämisestä.
Maanpaossa olevat perheet eivät ole säästyneet Kiinan nyrkiltä. Siinä missä Law’n vanhemmat ja veli selvisivät pari vuotta sitten poliisikuulustelulla, sai pakolaisaktivisti Anna Kwokin isä, Kwok Yin-sang, kahdeksan kuukauden vankeustuomion vuoden alussa yritettyään lunastaa tyttärensä opintojen rahoittamiseen tarkoitettua säästövakuutusta.
Myös mediaympäristön heikkeneminen kielii sortopolitiikan kovenemisesta. Hongkong on sukeltanut lehdistönvapausindeksin häntäsijoille. Lasku 18. sijalta 140. sijalle vuosien 2002 ja 2025 välillä on kansainvälisesti poikkeuksellinen.
Demokratiamyönteisen Apple Daily -lehden omistaja Jimmy Lai tuomittiin helmikuussa 20 vuodeksi vankeuteen. 78-vuotiaana ja terveysongelmia potevana hänellä on riski kuolla vankilassa. Vaikka Lai on Britannian kansalainen, Kiina on hylännyt kansainväliset vetoomukset hänen vapauttamisekseen.
Viranomaiset valvovat lehdistön ohella kustannustoimintaa ja elokuvien levitystä. Sensuuri ulottuu sosiaalisen median alustoille. Kiina on estänyt poliittisesti herkkänä pidetyn protestilaulu ”Glory to Hong Kongin” näkyvyyttä YouTubessa ja pidättänyt hongkongilaisia sosiaalisen median päivitysten perusteella.
Sorron edessä monet kansalaisjärjestöt, mediayhtiöt ja puolueet ovat päätyneet lakkauttamaan toimintansa. Demokratian tilan heikentyminen Hongkongissa luo painetta koventaa aktivismin panoksia maanpaossa, vaikka Lontoon tapaus osoittaakin, ettei välimatka suojaa aukottomasti Kiinan sortokoneistolta.
Kansainvälistä suojelua hongkongilaisille poliittisille pakolaisille myöntävien valtioiden tulisikin olla varuillaan Kiinan rajojen yli ulottuvan sorron uhasta sekä puolustaa ja suojella maanpaossa olevia aktivisteja. Valtiot voivat irtisanoutua sortotoimista vain vastustamalla niitä aktiivisesti, Civicuksen raportissa todetaan.
lehti 