Vasemmistoliiton europarlamentaarikot esittävät taiteilijoiden perustulokokeilua. Mepit Li Andersson, Merja Kyllönen ja Jussi Saramo esittelivät asian viime perjantaina kesäkokouksessaan Oulussa.
He ehdottavat, että Suomen seuraavaan hallitusohjelmaan kirjataan kaksi vuotta kestävä taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten perustulokokeilu, jolla parannetaan näillä aloilla työskentelevien työmarkkina-asemaa, ehkäistään sosiaaliturvassa väliinputoamista sekä tuetaan pitkäjänteisen työskentelyn perusedellytyksiä.
Mallia Irlannista
Kokeilussa otettaisiin mallia Irlannista, jossa järjestettiin vuosina 2022–2025 taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten perustulokokeilu. Hakijoista valitulle 2000 henkilölle maksettiin 1300 euroa kuukaudessa ilman erillisiä ehtoja. Sen päälle oli mahdollista ansaita tuloja esimerkiksi omalla taiteellisella työllä.
Kulttuurin tukeminen on kannattavaa niin valtiontalouden, taiteilijoiden itsensä kuin kulttuurin elinvoimaisuuden kannalta.
Kokeilu päätettiin lopulta vakinaistaa riippumattomassa arvioinnissa havaittujen myönteisten tulosten johdosta: jokainen investoitu euro tuotti yhteiskunnalle takaisin 1,39 euroa, sosiaaliturvakustannukset laskivat, kokeiluun osallistuneiden hyvinvointi ja mielenterveys paranivat. Lisäksi taidetta ja kulttuuria tuotettiin arviolta 22 prosenttia aiempaa enemmän.
– Taiteilijat ja kulttuurialan ammattilaiset ovat jo pitkään olleet työelämän murrosten edelläkävijöitä. Pätkätyöt, vaihtelevat tulonlähteet sekä työttömyysjaksojen yhdistäminen työskentelyyn ovat erityisesti taide- ja kulttuurialojen todellisuutta, Li Andersson sanoo.
– Tämä täytyy huomioida paremmin niin sosiaaliturvassa kuin työn muotojen tunnistamisessa. Taiteilijoiden perustulolla ei korvata palkkaa, vaan turvataan vähimmäistoimeentulo, jonka päälle omaa taiteellista työtä on helpompaa rakentaa.
Isoja hyötyjä
Vasemmistoliiton mepit korostavat, että taide- ja kulttuurialan ammattilaisten on tärkeintä saada pitkäjänteiset taiteelliset prosessit mahdollistava työrauha ilman byrokraattista paperisotaa tai pienten tulonlähteiden yhdistelyä, jotka ovat kaikki pois taiteellisesta työskentelystä. Tästä hyötyvät lopulta niin tekijät itse kuin yhteiskunta.
– Irlannin kokeilu maksoi 72 miljoonaa, mutta kasvaneiden verotuottojen, hyvinvoinnin parantumisen ja sosiaaliturvakustannusten laskemisen myötä Alma Economicsin arviossa se tuotti valtiolle takaisin noin 80 miljoonaa euroa, Jussi Saramo toteaa.
– Lisäksi taiteilijoiden omasta taiteellisesta työstä saamat tulot kasvoivat keskimäärin 500 euroa kuukaudessa. Jälleen kerran saamme vahvistuksen sille, että kulttuurin tukeminen on kannattavaa niin valtiontalouden, taiteilijoiden itsensä kuin kulttuurin elinvoimaisuuden kannalta.
Merja Kyllönen huomauttaa, että taiteilijat eivät tietenkään ole ainoita jotka hyötyisivät perustulosta.
– Kysymys on ennen kaikkea siitä, miten sosiaaliturva pysyy perässä muuttuvassa maailmassa. Kysymys on myös siitä, mille annamme yhteiskunnassa arvoa ja mitä haluamme pystyä yhdessä luomaan, hän korostaa.
– Keskellä monenlaisia maailman myrskyjä on selvää, että hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta vahvistetaan Suomessa myös kulttuurin toimintaedellytyksiä tukemalla.
lehti 