Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho pitää tervetulleena valtiovarainministeriön meno- ja rakennekartoituksessaan esittämää kantaa, jonka mukaan ”julkisen talouden mittava sopeutustarve voi edellyttää väliaikaista tinkimistä puolustusmenoja koskevasta tavoitteesta seuraavan hallituskauden aikana”.
Yrttiaho on pitkään vaatinut, että puolustusministeriöltä tulisi edellyttää menotason maltillistamista.
– Sotilasmenojen hallitsematon kasvu heikentää julkista taloutta erittäin merkittävästi. Se on keskeinen valtionvelan kasvun syy, ja se on tarkoittanut jo nyt toteutettavia kovia sosiaali- ja terveyspalveluiden, sosiaaliturvan ja koulutuksen leikkauksia. Leikkaukset heikentävät kansalaisten hyvinvointia ja pitkittävät taantumaa, Yrttiaho sanoo tiedotteessa.
Pidän selvänä, että sotilasmenoja on leikattava, jotta suomalaisten hyvinvointi voidaan pelastaa.
Valtiovarainministeriön menokartoituksen mukaan esimerkiksi 0,1 prosenttiyksikön suuruinen leikkaus puolustusmenojen bkt-osuuteen tarkoittaa noin 300 miljoonan euron suuruista säästöä määrärahoissa. Ministeriö nostaa keskusteluun myös sotilasmenojen indeksikorotusten jäädytykset, joista säästöä saataisiin 670 miljoonaa euroa ensi vaalikauden loppuun mennessä.
– Pidän selvänä, että sotilasmenoja on leikattava, jotta suomalaisten hyvinvointi voidaan pelastaa. Muussa tapauksessa vaarassa ovat eläkkeet ja nykyinen sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelulupaus, Yrttiaho sanoo.
Puolustusministeriön vuosittaiset määrärahat ovat yli kaksinkertaistuneet 2020-luvulla. Suomi on sitoutunut sotilasmenojen tason nostamiseen viiteen prosenttiin bkt:sta vuoteen 2035 mennessä.
– Kyky vastata Suomen uskottavasta puolustuksesta tulee tietysti turvata kaikissa oloissa. Nyt Suomen sotilasmenot on kuitenkin sysätty hallitsemattomalle kasvu-uralle. Kysymys ei enää ole Suomen alueen puolustamisen vaatimista määrärahoista, vaan varautumisesta kansainvälisiin tehtäviin sotilasliitto Naton johtovaltion, eli Yhdysvaltojen etujen mukaisesti, Yrttiaho sanoo.
uutiskirje 
