Hypertuotteliaan kirjailija Jörn Lier Horstin ja toimittaja Thomas Engerin Blix ja Ramm -sarjan suomennokset etenevät Uhri-nimisellä teoksella osaan viisi. Huomasin sarjan vasta kesällä ja ihastuin Polttomerkkiin todella paljon. Sen jälkeen olen lukenut aiemmatkin osat, jotka ovat vahvistaneet mielikuvaa pohjoismaisesta laatusarjasta.
Odotukset Uhrin suhteen olivat siis tapissa. Ehkä pettymys tuntuu sen takia suuremmalta kuin olisi tarpeen. Uhri on edellisten osien tapaan todella hyvin mietitty ja rakennettu monikerroksinen jännitystarina. Se vain junnaa harmillisen pitkään ennen kuin lähtee kunnolla liikkeelle.
Blix ja Ramm ovat epätavanomainen sankaripari dekkareissa. Alexander Blix oli sarjan alussa rikostutkija, joka tutustui verkkolehden toimittajaan Emma Rammiin ja ryhtyi antamaan hänelle vihjeitä meneillään olevasta murhatutkinnasta. Syyksi paljastui, että Blix oli nuorena poliisina ampunut Rammin isän vaarallisessa pidätystilanteessa.
Jatko-osissa Blixin tytär on murhattu ja Blix istui vankilassa murhaajan tappamisesta. Nyt hän on vapautunut tuomiostaan. Ramm taas on jättänyt toimittajan työt. Kummankin tulevaisuus on auki, mutta Uhrin lopussa sille löytyy uusi suunta.
Uhrissa menneisyys tekee paluun – useammalla tapaa. Maastosta löytyy ylös kaivettu ja löydettäväksi tarkoituksella jätetty murhattu nainen, jonka katoamisen tutkintaa Blix oli poliisina johtanut. Blix alkaa saada vihjeitä murhaajalta. Hänet on vedetty peliin, jonka sääntöjä entinen tutkinnanjohtaja ei ymmärrä.
Emma Rammia taas pyydetään tutkimaan tulipaloa ja mahdollista murhaa. Uhria ei tosin ole löydetty, mutta teinityttö Carmenin isäpuoli on vangittu epäiltynä murhasta. Carmen on vakuuttunut isäpuolen syyttömyydestä.
Paitsi että Uhrin alku on hidas, se on myös sekava kahden rinnakkain kulkevan jutun takia. Siitäkin huolimatta, että Blix ja Ramm sekaantuvat toistensa tutkimuksiin.
Menneisyydestä on kyse myös isossa kuvassa. Murhaaja kostaa lapsena kokemiaan vääryyksiä. Kenelle, sitä ei voi tässä kertoa, koska se paljastaisi saman tien jutun juonen, joka oikeasti avautuu vasta yli 200 sivun jälkeen. Siinä yhteydessä Blix joutuu tapaamaan hoivakodissa asuvan isänsä, johon ei ole pitänyt yhteyttä kymmeniin vuosiin.
Blix ja Ramm -sarjan vahvuuksia ovat etevien juonten lisäksi vahvat henkilökuvat. Uhrissa Alexander Blix saa lisää syvyyttä, mutta Emma Ramm jää hieman ulkokehälle. Valotetuksi tulee myös perheiden monimutkainen ja joskus hyvin raskas dynamiikka. Se on taustalla kummassakin murhajutussa.
Horst ja Enger ovat vakiohahmoistaan huolimatta yrittäneet kirjoittaa jokaisesta yhteisdekkaristaan erilaisen. Eikä se ole jäänyt mitenkään yritykseksi, vaan kirjojen tempo ja tyylilajikin ovat vaihdelleet kiitettävällä tavalla. Uhrissa palataan sarjan aloittaneen Lähtölaskennan sarjamurhaajajännitykseen, mutta se tehdään nyt eri tavalla. Ehkä se selittää, miksi Uhri tuntuu hitaalta ja junnaavalta, sillä Lähtölaskennassa murhaajan jäljitys on kuumeista ja kiihkeää.
Jörn Lier Horst – Thomas Enger: Uhri (Offer). Suomentanut Jaana Palanterä. 416 sivua, Otava 2026.
uutiskirje 
