Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvä valmistelu ja päätöksenteko on ollut kokonaisuutena toimivaa. Nato-jäsenyyden valtiontaloudellisia vaikutuksia on arvioitu vaihtelevasti ja kustannusten kehitystä on vaikea seurata julkisesti saatavilla olevien tietojen pohjalta. Tämä käy ilmi Valtiontalouden tarkastusviraston eli VTV:n tuoreesta selvityksestä.
Sen mukaan Nato-jäsenyys aiheuttaa valtiolle huomattavia suoria ja epäsuoria kustannuksia. Liittymisvaiheessa hallitus arvioi, että suorat kustannukset ovat 70–100 miljoonaa euroa vuodessa. Naton velvoitteiden toimeenpanosta aiheutuvat epäsuorat kustannukset ovat huomattavasti tätä suuremmat. Niistä ei kuitenkaan ollut liittymisvaiheessa arviota päätöksentekijöiden käytössä.
VTV:n mukaan julkisesti saatavilla olevan tiedon pohjalta on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa Nato-jäsenyyteen liittyvien kustannusten määrästä ja kehittymisestä jäsenyyden aikana. Tietoja kustannuksista esitetään valtion talousarvioesityksissä ja julkisen talouden suunnitelmissa.
"Informoinnin oikea-aikaisuudessa on ollut parannettavaa."
Jatkossa Natoon liittyvät kustannukset sisältyvät pääosin puolustuksen kasvaviin määrärahoihin, eikä niitä ole tarkoituksenmukaista erottaa omana kokonaisuutenaan kansallisen puolustuksen kustannuksista.
– Natosta aiheutuvien velvoitteiden toimeenpanoon tulee kuitenkin etsiä kustannustehokkaita ratkaisuja, mikä edellyttää valtiontaloudellisten vaikutusten arviointia ja läpinäkyvää esittämistä, ylitarkastaja Juho-Matti Paavola sanoo.
Tarkastuksen mukaan Nato-jäsenyyden vuoksi valtionhallintoon muodostetut rakenteet ovat mahdollistaneet Nato-asioiden käsittelyn ja päätöksenteon, mutta niistä löytyy myös kehitettävää. Parhaillaan on käynnissä Nato-asioita koskevien käytäntöjen ja lainsäädännön kehittämistarpeiden arviointi parlamentaarisessa työryhmässä.
Tarkastuksessa todettiin, että valtionhallinto on tuottanut pääosin riittävästi tietoa päätöksenteon pohjaksi ja valtioneuvosto on informoinut eduskuntaa riittävästi Natoon liittyvistä asioista. Kuitenkin Nato-asioiden valmistelussa eri toimijoiden kesken on haasteita.
– Eduskunta on saanut valtioneuvostolta säännönmukaisesti ja runsaasti tietoa Nato-asioista, mutta joissakin tapauksissa informoinnin oikea-aikaisuudessa on ollut parannettavaa, ylitarkastaja Juha Kettinen sanoo.
lehti 