Jopa 77 prosenttia ministeriöiden viestinnän ammattilaisista suhtautuu kielteisesti viestinnän keskittämiseen valtioneuvoston kansliaan. Samalla 91 prosenttia arvioi muutoksen johtamisen epäonnistuneen. Tämä käy ilmi Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viestin tuoreesta kyselystä.
Vastaajat pelkäävät poliittisen ohjauksen vahvistuvan sekä viranomaisviestinnän riippumattomuuden, läpinäkyvyyden ja puolueettomuuden heikkenevän. Uusi, valtioneuvoston kansliaan keskitetty organisaatio aloittaa toimintansa heinäkuun alussa.
Surkeaa muutosjohtamista
Viesti ry. kysyi ministeriöissä työskenteleviltä viestinnän ammattilaisilta, miten he ovat kokeneet viestinnän keskittämishankkeen läpiviennin. Muutoksen johtaminen saa vastaajilta erittäin heikon arvion: 91 prosenttia pitää sitä melko tai hyvin epäonnistuneena. Kritiikki kohdistuu erityisesti prosessin ja tavoitteiden epäselvyyteen sekä henkilöstön kysymysten ja kokemusten ohittamiseen.
"Ennakointia on mahdotonta tehdä, jos ei tiedä omaa tehtävänkuvaansa edes kuukauden päähän."
Peräti 84 prosenttia kokee henkilöstön kuulemisen toteutuneen huonosti tai erittäin huonosti, ja yhtä moni katsoo, että muutosta ei toteuteta henkilöstön kannalta oikeudenmukaisesti. Vaikka henkilöstötilaisuuksia on järjestetty, moni kokee niiden jääneen näennäisiksi ja jopa osallistujien kokemuksia vähätteleviksi.
Erityisesti viestinnän keskeisissä tehtävissä toimivien asiantuntijoiden näkemyksiä olisi vastaajien mukaan pitänyt hyödyntää valmistelussa enemmän.
Osa lähti jo muualle töihin
Muutosprosessi on koettu epäreiluksi jopa niiden joukossa, jotka saavat muutoksessa etuja. Osa ministeriöissä työskentelevistä viestinnän ammattilaisista onkin vaihtanut työpaikkaa muutoksen edetessä.
– Muutoksessa työntekijöiden huolien kuuleminen ja tilanteen haastavuuden myöntäminen on tämän päivän johtamisessa keskeistä. Johtajat eivät johda vain juridisia ja hallinnollisia asioita, vaan myös ihmisiä. Valtioneuvostosta käsin johdetaan koko Suomea, Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo toteaa.
Uuden organisaation on määrä käynnistyä 1. heinäkuuta, mutta vastauksista ilmenee, että uusi johto aloittaa vasta elokuussa.
– Valtioneuvoston kanslian alle siirtyy 140 henkilöä heinäkuun alussa, mutta uusien johtajien on määrä aloittaa vasta elokuussa. Henkilöstön johtamisen näkökulmasta olisi ollut tärkeää synkata johdon ja uuden organisaation aloittaminen vähintäänkin yhtä aikaa, tai jopa perehdyttää johto ennen kuin uusi organisaatio edes käynnistyy, Repo sanoo.
Palkkoja on alennettu
Tulevat tehtävänkuvat ovat vastausten mukaan edelleen epäselviä, vaikka uuden organisaation käynnistymiseen on enää muutama viikko.
– Viestinnän työ on pitkäjänteistä, mutta ennakointia on mahdotonta tehdä, jos ei tiedä omaa tehtävänkuvaansa edes kuukauden päähän.
Myös viestinnän arvostuksen koetaan laskeneen. Erityisasiantuntijoita ja päälliköitä on alennettu asiantuntijatasolle ja osa on kokenut selvän palkan alennuksen. Viestinnän edustus johtoryhmissä on vähentymässä ja tätä kautta viestinnän strategisen roolin koetaan heikentyvän.
– Viestinnän osaamisen merkitys osana johtamista näyttäytyy aliarvostettuna, mikä on huolestuttavaa, koska johtaminen on tänä päivänä yhä enenevässä määrin viestintää. Herää kysymys, miten ministeriöitä johdetaan jatkossa strategisesti, jos viestintä ei ole tässä kuvassa mukana, Repo sanoo.
Huoli demokratiasta kasvaa
Riippumattoman viranomaisviestinnän, demokratian ja avoimen hallinnon asema herättää huolta viestinnän ammattilaisten keskuudessa.
Prosessin edistämistapa on näyttänyt enemmän läpivienniltä kuin yhteiseltä kehittämiseltä. Poliittisen ohjauksen vaikutuksen pelätään kasvavan samalla, kun viestinnän läpinäkyvyyttä ja puolueettomuutta turvaavat rakenteet heikkenevät. Osa vastaajista kokee, että muutos on tehty lähinnä poliittisista lähtökohdista, eivätkä ratkaisut perustu toiminnallisiin tai ammatillisiin lähtökohtiin.
Myös viestinnän yhteys ministeriöiden substanssityöhön koetaan heikentyvän. Keskittämisen pelätään etäännyttävän viestinnän asiantuntijat valmistelusta, vaikeuttavan tiedonkulkua sekä heikentävän viestinnän laatua, sujuvuutta ja vaikuttavuutta.
Keskittämisen positiivisina puolina nähdään yhteisten käytäntöjen parantuminen
Osa vastaajista näki muutoksessa myös mahdollisuuksia. Esiin nousi mahdollisuus yhteistyön vahvistumiseen ministeriöiden välillä, viestinnän yhtenäistyminen, resurssien tehokkaampi käyttö, osaamisen parempi jakaminen, paremmat kehittymis- ja uramahdollisuudet sekä päällekkäisen työn väheneminen ja toiminnan tehostuminen.
– Näitä hyötyjä odotetaan erityisesti pitkällä tähtäimellä muutosvaiheen selkiytyessä, Repo sanoo.
Viesti ry:n kysely oli vastattavissa 25.5.–4.6. Vastauksia saatiin 40 prosentilta valtioneuvoston alle siirtyvästä 140:stä viestinnän ammattilaisista.
uutiskirje 
