Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ei aikaile hetkeäkään, kun häneltä kysyy, mikä oli hänelle merkittävin asia politiikassa kuluneena alkuvuotena.
– Tietenkin huhtikuun kunta- ja aluevaalit. Ne olivat ensimmäiset vaalit, jotka puheenjohtajana vedin, ja ne menivät vasemmistoliitolta erittäin hyvin, Koskela kertoo KU:n kesähaastattelussa.
Vasemmistoliitto sai kuntavaaleissa 28 uutta valtuustopaikkaa ja aluevaaleissa 17.
Koko tunneskaala läpi
Vaalien voittajia olivat myös vihreät ja etenkin suurin oppositiopuolue SDP, joka nousi suurimmaksi kuntapuolueeksi ensimmäistä kertaa 20 vuoteen. Minja Koskelan mielestä kaikkien kolmen punavihreän puolueen vaalivoitto oli yksi kunta- ja aluevaalien keskeisistä opetuksista.
– On puhuttu politiikan blokkiutumisesta – mitä itse jossain määrin kyseenalaistan – on ajateltu, että olemme yksi blokki, joka syö ääniä toisiltaan. Tämä vaalitulos osoitti, että se ajatus on tarpeeton. On mahdollista kasvaa rinnakkain, erityisesti näissä oloissa, joissa ihmiset kaipaavat toivoa ja näkymää parempaan.
Minja Koskela sanoo, ettei ollut yllättynyt vaalituloksesta, koska vasemmistoliiton gallup-kannatus on ollut vahvaa, ja se näkyi myös vaalikentillä.
– Sen aisti selvästi vaalien aikana: ihmiset hakeutuivat meidän luoksemme, eikä heitä tarvinnut erikseen etsiä. Se kertoo siitä, että tämänkaltaiselle politiikalle on kysyntää.
Henkilökohtaisesta näkökulmasta ajateltuna vaalikampanjointi ensikertalaisena puheenjohtajana oli Minja Koskelalle “todella jännittävää ja todella intensiivistä”.
– Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi. Vaalityön aikana kaikista kivointa oli se, että pääsi tapaamaan vasemmistoliiton ehdokkaita ja puolueen väkeä ympäri Suomea. Mutta se oli kova koulu. Olen kuitenkin hyvilläni siitä, että se koulu käytiin nyt, ja että jatkossa esimerkiksi puheenjohtajaväittelyt suorissa tv-lähetyksissä eivät ole niin pahoja.
Koskela mainitsee onnistumisena myös vaaleja seuranneen gallup-nosteen.
Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto kärsi tappion, ja puolue sai 7,1 prosentin kannatuksen. Ylen kesäkuun kyselytutkimuksessa vasemmistoliiton kannatus oli 9,5 prosenttia, ja viimeisimmässä Helsingin Sanomain puoluekannatuskyselyssä vasemmistoliiton kannatus oli tasan 10 prosenttia.
Puolueen kannatus on siis noussut noin 40 prosenttia kahdessa vuodessa.
– Eduskunta jää istuntotauolle tilanteessa, jossa vasemmistoliiton kannatus on 10 prosenttia. Onhan se aikamoista, vasemmistoliiton puheenjohtaja naurahtaa.
Oikeistohallitus ajaa suomalaisia vasemmalle
Minja Koskela vakavoituu kuitenkin muistuttamaan, että vasemmistoliiton kova kannatus on suureksi osaksi seurausta pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen politiikasta, joka on lisännyt työttömyyttä ja köyhyyttä.
– Vaikka olen tietenkin puolueen tilanteesta hirveän iloinen, on samaan aikaan totta, että meillä on historiallisen hirveä hallitus, joka tekee aivan kauheaa, epäonnistunutta politiikkaa, Koskela sanoo.
Oikeistohallitus ei kuitenkaan yksinään riitä selittämään vasemmistoliiton hyvää kannatuskehitystä. Minja Koskela kiitteleekin puoluettaan siitä, että vasemmistoliitossa on tehty paljon töitä oman viestin ja vaihtoehdon esille tuomisessa.
– Se näkyy hyvänä energiana myös meidän puolueen tyypeissä.
Myös maailmanpoliittinen tilanne vetää Minja Koskelan mielen synkäksi. Venäjän sodan Ukrainassa ja Gazassa edelleen jatkuvan palestiinalaisten kansanmurhan lisäksi maailmalla on kolmas kriisi, kun Israel ja Yhdysvallat pommittivat kesäkuussa Irania.
– Nyt kun Yhdysvallat liittyi tähän Israelin “ennaltaehkäisevään iskuun”, joka on siis kansainvälisen oikeuden vastainen, se eskaloi tilannetta entisestään. Tuntuu, että koko ajan tapahtuu myllerryksiä ja isoja geopoliittisia liikkeitä, mitkä toki huolestuttavat. Ihmiset on ajettu tilaan, jossa ahdistus, toivottomuus ja sitä kautta eräänlainen lamaantuneisuus on läsnä.
Koskela arvioi, että nykyinen maailmanpoliittinen tilanne ei varmastikaan paranna Suomenkaan yhteiskunnallista ilmapiiriä, mikä tuntuu olevan vakava ja kireä.
– Silti toivoisin, että me pystyisimme. Oikeastaan se on minun tavoitteeni puoluejohtajana ajatella niin, että me olemme enemmän kuin puolue. Olemme liike, joka pystyy omalla toimijuudellaan ja omalla toiminnallaan luomaan valoisampaa tulevaisuuskuvaa ja myös parempia skenaarioita sekä kansalliseen, mutta myös kansainväliseen politiikkaan. Sitä työtä on nyt tehtävä entistä tiukemmin, kun tilanne maailmalla kiristyy.
Epäoikeudenmukaista ja epäjohdonmukaista politiikkaa
Puhutaan kuitenkin vielä kotimaan politiikasta.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja arvioi, että talouspolitiikassa pääministeri Orpon ja valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) tilannekuva on muuttunut täysin.
– Ensin sanottiin, ettei rahaa ole, mutta nyt sitä yhtäkkiä on – kunhan se käytetään rikkaiden hyväksi. Näemme, että hallitus heittelee nyt seteleitä rikkaille. Tämä kertoo minusta myös siitä, että hallitus itsekin tiedostaa olevansa erittäin epäsuosittu ja yrittää nyt saada suosiota veronkevennyksillä, jotka kuitenkin heikentävät valtion tulopohjaa entisestään. Juuri nyt valtion tulojen pitäisi olla keskiössä, sillä ne ovat pienenemässä, Koskela huomauttaa.
Vasemmistolition puheenjohtajan analyysin lopputulos on ytimekäs: tämä on äärimmäisen epäoikeudenmukaista.
Sen lisäksi hallituksen talouspolitiikka on myös epäjohdonmukaista.
– Esimerkiksi kun puhutaan marginaaliveroasteen pienentämisestä ja rikkaille annettavista verohelpotuksista, perusteluna käytetään ruotsalaistutkimuksia, joiden mukaan tämä voisi lisätä työntekoa. Mutta se ei ole riittävä peruste, kun samaan aikaan heikennetään kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asemaa: poistetaan suojaosia, leikataan sosiaaliturvaa ja viedään arjen perusedellytyksiä, Minja Koskela lataa.
Hallitus perustelee politiikkaansa myös halulla kannustaa ihmisiä työntekoon ja kulutukseen, jotta talous kasvaisi. Koskelan mielestä hallituksen päätökset ovat kuitenkin ristiriidassa jopa sen omien tavoitteiden kanssa.
– Hallitus on itse heikentänyt ihmisten ostovoimaa tuomalla eduskuntaan palkkakilpailua heikentäviä lakeja, kuten paikallisen sopimisen ja vientivetoisen palkkamallin. Molemmat pienentävät ihmisten käteen jääviä tuloja ja näin heikentävät kulutusmahdollisuuksia.
”Tässä on koko keskustelun absurdein piirre: rahaa ei ollut, kunnes sitä oli, kun piti antaa lisää rikkaille.”
– Kaikki argumentit siitä, että halutaan parantaa ostovoimaa, pätevät näköjään vain silloin, kun kyse on varakkaista ihmisistä. Tässä on koko keskustelun absurdein piirre: rahaa ei ollut, kunnes sitä oli, kun piti antaa lisää rikkaille. Tämä on hyvin oikeistolaista politiikkaa. Se ei näytä maistuvan perussuomalaisten äänestäjille, mutta kokoomuksen kannatusta se ei tunnu haittaavan.
Orpon hallitus myös kasvattaa Suomen valtionvelkaa, vaikka suunnan piti olla täysin päinvastainen. Näin seuraavalle hallitukselle jää entistä horjuvampi julkinen talous, mutta myös entistä eriarvoisempi yhteiskunta ja työelämä.
– Tämä sotku korjataan sillä, että ruvettaisiin tekemään vasemmistolaista talouspolitiikkaa. Ei se minusta sen monimutkaisempi asia ole, Minja Koskela sanoo.
Hän arvioi, että nykyinen hallitus ei ole lainkaan kiinnostunut valtion tulopuolesta. Se näkyy esimerkiksi Suomen jatkuvasti laskevana kokonaisveroasteena. Laskeva kokonaisveroaste taas vaikuttaa siihen, mihin Suomella on yhteiskuntana rahaa, ja miten sitä voidaan käyttää.
– Hallitus on puhunut “kasvun edellytyksistä”, ja tämänkin kevään kehysriihi oli kuulemma kasvuriihi. Sitten sieltä haettiin kasvua rikkaiden veroalennuksilla, mikä on kiertoilmaisu sille, että halutaan vaan antaa rikkaille veronalennuksia, Koskela sanoo.
Kaikkea ei voi tehdä reilummin
Vasemmistoliiton puheenjohtajan kritiikin kärki ei osu pelkästään hallitukseen, vaan pyyhkeitä jaetaan myös Antti Lindtmanin SDP:lle.
– Demareilla menee hyvin yksinkertaisesti siksi, että he ovat suurin oppositiopuolue. Se luo mielikuvan demareista vahvimpana vaihtoehtona hallituksen politiikalle.
Minja Koskelan mielestä selkein vaihtoehto ja vastavoima oikeistopolitiikalle on kuitenkin vasemmistoliitto.
– Jos kysytään, mikä erottaa meidät demareista, voi tarkastella esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjauksia. Emme kannattaneet käännytyslakia, joka estäisi turvapaikkahakemusten vastaanottamisen lain soveltamisen aikana. Emme myöskään kannattaneet Ottawan sopimuksesta irtautumista. Kun irtaudutaan kansainvälisistä sopimuksista, se murentaa sääntöpohjaisen, monenkeskisen järjestelmän yhtenäisyyttä ja vakautta. Jos maat alkavat yksitellen vetäytyä tällaisista sopimuksista, se on huolestuttavaa.
Toisaalta SDP:n ja vasemmistoliiton näkyy myös budjettipolitiikassa. Vasemmistoliitto halusi vaihtoehtobudjetissaan perua sosiaaliturvaleikkaukset ja kaikki hallituksen päättämät työelämää heikentävät toimet – toisin kuin SDP.
– Äänestimme ainoana oppositiopuolueena tiettyjä Kela-korvauksia vastaan. Syy oli se, että hallitus ohjaa rahaa yksityiselle sektorille julkisen kustannuksella. Meidän mielestämme tämä ei ole kannatettavaa.
Minja Koskela sanookin puoluejohtajan varmuudella, että vasemmistoliiton politiikka on tällä hetkellä johdonmukaisinta vasemmistolaista politiikkaa, mitä Suomessa tehdään.
– Demarit tekevät kompromisseja myös kysymyksissä, joissa niitä ei pidä tehdä. Tällaisia ovat esimerkiksi ihmisoikeuskysymykset, ja tässä viittaan käännytyslakiin.
SDP:n iskulause kevään kunta- ja aluevaaleissa oli “Kaiken voi tehdä reilummin”.
– Itse haluaisin ajatella, että kaiken voi tehdä myös reilusti, Minja Koskela sivaltaa.
Puoluekokous mielessä
Kesän jälkeen koittaa politiikan syksy – ja vasemmistoliitolla on edessä puoluekokous marraskuussa Vantaalla.
– Se on tietenkin tärkeä – ja samalla myös ihana tilaisuus. Siellä pääsee tapaamaan tovereita ympäri maan, viettämään aikaa yhdessä, mutta ennen kaikkea tekemään politiikkaa ja keskustelemaan vasemmistolaisen politiikan sisällöistä. Kokouksessa hyväksytään esimerkiksi uusi tavoiteohjelma, ja mielestäni ohjelmatyö on politiikan kovaa ydintä, Minja Koskela sanoo.
Tavoiteohjelman laatimisessa on hänen mukaansa kyse siitä, että vasemmistoliiton jäsenet eri puolilta Suomea pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan.
– Kun ohjelma lähtee nyt kenttäkierrokselle, se tarkoittaa, että osallistamme jäseniä linjaamaan ja päättämään siitä, millaista politiikkaa me teemme. Se on meidän liikkeemme suurin voima ja siksi myös valtavan merkityksellistä. Puoluekokous on tärkeä, koska siellä päästään keskustelemaan aidosti vasemmistolaisesta politiikasta, Koskela pohtii.
Ohjelmatyötä pidetään hänen mielestään usein turhaan epäseksikkäänä, vaikka juuri siinä määritellään ne asiat, joista puheenjohtaja puhuu vaalitenteissä ja muualla julkisuudessa.
– Olen aikaisemmin työskennellyt vasemmistoliiton puoluetoimiston poliittisena asiantuntijana, ja voin sanoa, että ohjelmatyö on keskeistä: siinä määritellään, millaista politiikkaa puolue tekee.
Minja Koskelan mielestä harmillista kuluvalla eduskuntakaudella on ollut se, että kaikki energia on mennyt oikeistohallituksen ajamien yksittäisten asioiden vastustamiseen. Silloin politiikan iso kuva saattaa hämärtyä.
”Mikä on se tulevaisuus, jonka me kuvittelemme – ja miten pääsemme sinne?”
– Olen itse pyrkinyt palauttamaan sitä järjestämällä keskustelutilaisuuksia Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa. Yksi niistä käsitteli poliittisia utopioita ja toinen perustuloa. Tavoitteena on ollut löytää suurempia poliittisia linjoja ja ideoita, joita voidaan edistää silloinkin, kun vastustetaan hallituksen yksittäisiä päätöksiä, Minja Koskela sanoo.
– Puoluekokous tarjoaa juuri tähän mahdollisuuden – sekä virallisissa keskusteluissa että epävirallisissa hetkissä, kahvin tai vaikka oluen äärellä. Siellä voidaan pohtia, mitkä ovat ne suuret linjat, jotka innostavat meitä. Mikä on se tulevaisuus, jonka me kuvittelemme – ja miten pääsemme sinne?
uutiskirje 
