Politiikan kevättä 2025 määritti kolme asiaa.
Ensinnäkin Yhdysvaltain uusvanha presidentti Donald Trump astui virkaansa tammikuussa, ja sekoilu jatkui melkeinpä täsmälleen siitä, mihin se vuonna 2021 jäi. Huhtikuussa Trump laittoi maailman osakemarkkinat sekaisin ”vapautuspäivän” tullipäätöksillään – vain pyörtääkseen puheensa myöhemmin. Sama kuvio toistui uudelleen kevään aikana.
Suomessa järjestettiin historian toiset aluevaalit, nyt ensimmäistä kertaa samassa yhteydessä kuntavaalien kanssa. Niissä pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen kakkospuolue perussuomalaiset koki murskatappion. Sama suunta jatkui kannatusmittauksissa.
Kolmas politiikan merkittävä ilmiö oli hallituksen täyskäännös talouspolitiikassa. Huhtikuun lopulla hallitus ilmoitti uusista veronkevennyksiä erityisesti kaikkein rikkaimmille. Samalla satojentuhansien palkansaajien verotus kiristyy, kun ay-jäsenmaksujen veronkevennys poistuu.
Mitä jäi mieleen politiikan keväästä?
Veera Paananen, Helsingin Sanomain politiikan toimittaja:
Itselleni jäivät erityisesti mieleen kevään aluevaalit. Käsittelen työssäni sote-asioita, joten seurasin vaaleja tarkasti.
Vaalit menivät oikeastaan juuri niin kuin pelkäsinkin, ja aluevaaleihin liittyvä demokratiaongelma tuli monella tapaa näkyväksi. Ensinnäkin kevään 2025 vaalit menivät aika lailla samalla tavalla kuin edelliset, ensimmäiset aluevaalit. Kaikki puolueet lupasivat aika höttöisesti vain parempia palveluita. Realiteetti on kuitenkin se, että hyvinvointi-alueiden budjetit annetaan ylhäältä, koska alueilla ei ole verotusoikeutta. Tätä asiaa puolueet eivät suostuneet käsittelemään ollenkaan.
Esimerkiksi vasemmistoliitto omassa aluevaaliohjelmassaan lupaili vaikka mitä, ja sitten todettiin, että nämä rahoitetaan erilaisilla veroratkaisuilla. Aluevaltuutetut eivät tietenkään sellaisista päätä. Kuitenkin kaikkien puolueiden osalta liikuttiin sellaisessa todellisuudessa tai oikeastaan utopiassa, joka ei ole todellisuutta. Vaaleissa puolueiden välille ei lopulta saatu mitään eroja, koska siitä todellisuudesta ei pystytty puhumaan.
Tämän takia kirjoitin vaalien jälkeisenä aamuna analyysin jossa totesin, että alueilla ei tule muuttumaan mikään, koska ne eivät pysty päättämään omasta rahoituksestaan.
Minja Koskela, vasemmistoliiton puheenjohtaja:
Kunta- ja aluevaalit olivat vasemmistoliitolle valtavan tärkeät, sillä teemat liittyivät politiikkamme kovaan ytimeen: ihmisten arjen sujuvuuteen ja yhteisten palveluiden parantamiseen. Nostimme kannatustamme ja se on näkynyt gallupeissa vaalien jälkeenkin. Ajassa, jossa hallitus leikkaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä, on vasemmistolaisella politiikalla selvästi tilausta. Ja mehän toimitamme!
Valitettavasti keväästä jäi mieleen myös hallituksen lyhytnäköinen ja kylmä talouspolitiikka, joka on paitsi epäinhimillistä, myös finanssipoliittisesti järjetöntä. Äänestimme käännytyslaista, jossa vasemmistoliiton kanta säilyi samana kuin vuosi sitten: haluamme vaalia kansainvälisiä sopimuksia ja ihmisoikeuksia. Äänestimme poikkeuslakia vastaan, mutta jäimme valitettavasti vähemmistöön. Teemme täysillä töitä ihmisoikeuksien vahvistamiseksi myös tulevaisuudessa.
Henkilökohtaisesti minulle jäi politiikan keväästä tärkeimpänä asiana vasemmistoliiton jäseniin ja aktiiveihin tutustuminen ympäri Suomea. Olen toiminut puheenjohtajana vasta reilut puoli vuotta ja olen kiitollinen ja otettu lämmöstä, jolla minut on otettu vastaan eri puolilla maata. Lupaan jatkaa kiertämistä – tätä työtä tehdään ihmisille ja ihmisten kanssa ja vasemmistoliitolla on absoluuttisesti paras joukkue.
”Kokoomuksen kannatuksessa nämä vaikeat ajat eivät näy, sillä moni leikkaus ei kohdistu heidän äänestäjiinsä.”
Theodora Helimäki, valtio-opin tutkija, Helsingin yliopisto:
Äänestyskäyttäytymisen tutkijana minulle jäi vahvasti mieleen kunta- ja aluevaalit, sillä ne olivat ensimmäinen pysyvä yritys yhdistää vaaleja. Oli mielenkiintoista seurata, miten puolueet ja ehdokkaat käsittelivät kahta vaalia samanaikaisesti ja miten eri puolia tuotiin esiin kampanjoissa. Lopputulemana silti piti todeta, että äänestäjälle tämä asetelma ei ollut helpoin, vaan moni joutui todella miettimään, mikä päätöksenteko kuuluu mihinkin tasoon ja mikä numero menee mihinkin äänestyslippuun.
Kotimaan politiikassa on tehty paljon leikkauksia. Kokoomuksen kannatuksessa nämä vaikeat ajat eivät näy, sillä moni leikkaus ei kohdistu heidän äänestäjiinsä. Perussuomalaisten kohdalla kannatus on laskussa, sillä heidän äänestäjänsä tuntevat vahvemmin leikkaukset. Puoliväliriihen kohdalla huomataan, etteivät kaikki vaalilupaukset pitäneet – Suomi joutuu ottamaan lisää velkaa ja veroja muunnellaan puolin ja toisin. Vaikeita päätöksiä pitää tehdä lisää.
Maailmantilanne jatkaa muuttumista, kun valtapeliä pelataan – monella mantereella soditaan aseellisesti ja väläytettiin myös kauppasodan alkamista. Vallan vaihtuessa USA:ssa yritetään kortteja pelata eri tavalla.
uutiskirje 