KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

Kuva: Lehtikuva/Roni Rekomaa

Vaikka julkisen velan kasvun pysäyttäminen eli “velkalaivan kääntäminen” ohjaa Suomen yhteiskuntapolitiikkaa, on julkinen kiinnostus velkaongelman syihin ja ratkaisemiseen hataraa, kirjoittaa Antti Ronkainen.

Antti Ronkainen
27.6.2025 7.00

Helsingin Sanomien faktantarkastus petti toukokuussa, kun se julkaisi pääministeri Petteri Orpon kolumnin. Pääministeri kirjoitti, että valtiovarainministeriön mukaan velkasuhde on “vakautumassa tavoitellusti vaalikauden aikana”. Orpo viittasi valtiovarainministeriön tekemään laskelmaan, jossa velkasuhteen kasvu pysähtyy hetkellisesti vuonna 2027 ja jatkaa sen jälkeen taas kasvuaan.

Valtiovarainministeriöllä on erityinen rooli velkaantumisongelman ratkaisemisessa. Ministeriö on käytännössä määrittänyt Orpon hallituksen talouspoliittisen linjan. Ministeriö arvioi ennen eduskuntavaaleja esittämänsä virkamiespuheenvuoron pohjalta, että kuuden miljardin euron sopeutus riittää vakauttamaan Suomen velkasuhteen alle 80 prosenttiin melkein 2040-luvulle saakka (kuvion 1 tummansininen käyrä). Ilman sopeutusta velkasuhde puolestaan kasvaisi 90 prosenttiin 2030-luvulle tultaessa (sininen käyrä).

Kuvion lähde: Petteri Orpon hallitusohjelma

ILMOITUS
ILMOITUS

Vaikka hallitus on totellut kiltisti valtiovarainministeriön suosituksia ja tehnyt lisäsopeutusta kolmen miljardin edestä, velkasuhde näyttää ministeriön tämänhetkisen arvion perusteella nousevan hallituskauden aikana noin 10 prosenttiyksikköä: 77 prosentista 87 prosenttiin. Kaikista sopeutustoimista huolimatta velkaantuminen on siis kasvanut nopeammin kuin mitä ministeriö alun perin arvioi tapahtuvan ilman sopeutusta.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen arvioi tuoreessa kirjoituksessaan, että velkasuhteen vakauttaminen edellyttäisikin tällä hallituskaudella yhteensä kymmenen miljardin euron sopeutusta ja seuraavalla hallituskaudella 5–9 miljardin sopeutusta. Valtiovarainministeriön arvio sopeutuksen tarpeesta on siis noussut kahdessa vuodessa yhteensä 9 miljardista 16–19 miljardiin.

Tässä syy, miksi Suomessa ei ole ollut kasvua kohta 20 vuoteen eikä myöskään tule olemaan.

Ministeriön ennusteet ovat menneet toistuvasti metsään, minkä lisäksi se on säännönmukaisesti aliarvioinut suosittelemansa talouspolitiikan negatiivisia kerrannaisvaikutuksia. Vaikka rahaministeriö ei ole kyennyt ennustamaan Trumpin kauppasotia, sote-menojen kasvua tai aiempaa kireämmän rahapolitiikan vaikutusta rakennusalaan, jo Orpon hallituksen aloittaessa oli selvää, että leikkauspolitiikka on liian kireää huomioiden silloin vallinneen talouden matalasuhdanteen.

Jatkuvasti väärin ajoitettu sopeutus johtuu puutteellisesta käsityksestä kasvumallista. Nokian romahdus jätti Suomen kokonaiskysyntään merkittävän aukon (kuvion 2 keltainen alue 1993-2007) ja finanssikriisistä lähtien kasvu onkin ollut yhä riippuvaisempaa kotimaisesta kysynnästä ja julkisista alijäämistä (tummansiniset & vaaleansiniset alueet 2011-2023). Jatkuva sopeutus syventää rakenteellisia ongelmia pitämällä tuottavuuden kasvun pysähdyksissä sekä kasvattamalla tulo- ja varallisuuseroja.

Suomen hallitukset ja valtiovarainministeriö näyttävät elävän symbioosissa. Velkaantumisongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan ennusteilla ja käppyröillä, jotka eivät kestä kriittisiä arvioita. Miljardien virheet ennusteissa kuitataan olankohautuksin, koska tärkeintä on “vastuullisen” leikkauspolitiikan jatkaminen. Tällä pelillä hallitus ja valtiovarainministeriö pyrkivät sitomaan seuraavankin hallituksen miljardien leikkausurakkaan – kaksi vuotta ennen eduskuntavaaleja.

Tässä syy, miksi Suomessa ei ole ollut kasvua kohta 20 vuoteen eikä myöskään tule olemaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

Kati Roudan Lappi-dekkari on todella erilainen.

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
04

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

 
05

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään