Pitkän uran työmarkkinajärjestöissä ja politiikassa tehnyt ekonomisti Ralf Sund, 70, on asetettu vasemmistoliiton ehdokkaaksi Vaasan vaalipiirissä huhtikuun 2027 eduskuntavaaleissa. Pohjanmaan vasemmisto päätti Sundin ehdokkuudesta tänään sunnuntaina.
Vasemmistoliitto menetti kansanedustajan paikan Vaasan vaalipiiristä niukasti vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. 28 vuoden tauon jälkeen, puolue on käynnistelemässä vaalikampanjaa Pohjanmaalla. Tavoitteena on saada vasemmistoliitolle jälleen paikka eduskunnassa.
Saumaa on. Vasemmistoliitolla on ollut kevään gallupeissa korkein kannatus 30 vuoteen, ja Ralf Sundin laskelmien mukaan valtakunnallinen myötätuuli riittää, jos paikallinen vaalityö on kunnossa.
– Li Anderssonin äänimäärällä europarlamenttivaaleissa Vaasan vaalipiirissä olisi tullut lähes kaksi kansanedustajaa. Se kertoo, millainen potentiaali täällä on, Sund muistuttaa KU:n haastattelussa.
Pitkäaikaistyöttömyys rikollisella tasolla
Sund on pitkän ay-uransa aikana kerryttänyt asiantuntemustaan erityisesti työvoimapolitiikassa. STTK:n pääekonomistina hän vastasi vuosia myös työllisyyskysymyksistä. Suomen surkea työttömyystilanne ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys saavat Sundin heti kiihtymään.
– Kuuden kuukauden yhtäjaksoisen työttömyyden jälkeen 50 prosenttia ihmisistä on käytännössä menetetty, kansantalouden näkökulmasta. Pitkäaikaistyöttömiä on Suomessa nyt yli 130 000. Se on inhimillinen hätä ja resurssien hukkausta. Suorastaan rikollista!, hän puuskahtaa.
Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle yli miljoona euroa. Johtopäätös on selvä: 100 000 euron satsaus yksilöiden työvoimapoliittisiin toimiin on kymmenkertaisesti kannattavaa. Ralf Sund ei pysty uskomaan, että tästä juuri tästä hallitus on leikannut.
– Tämä on käsittämätöntä. Juuri kun pitäisi lisätä, vedetään liinat kiinni, Sund toteaa.
Velkajarru on keisari ilman vaatteita
Ralf Sund allekirjoittaa tarpeen tasapainottaa julkista taloutta. Velkajarrupuolueiden 8–11 miljardin sopeutustavoitetta Sund pitää kuitenkin megalomaniana, joka ei tule toteutumaan ilman myönteistä talouskehitystä.
– Jonkun on sanottava ääneen, että keisarilla ei ole vaatteita. Minä voin olla se, Sund sanoo.
– Tässä tilanteessa leikkaamalla lisätään velkaa eikä vähennetä, varsinkin kun kansainvälinen suhdannekuva on samanaikaisesti heikko. Lisäksi verotus on taloustieteellisesti todistettavasti tehokkaampi tapa pienentää julkista alijäämää kuin leikkaukset, hän sanoo.
Sundin resepti on täsmäelvytys: esimerkiksi korjausrakentaminen, jossa sadan miljoonan satsaus tuottaisi arviolta kaksisataa miljoonaa kahden kolmen vuoden jänteellä.
Toinen elvytyksen elementti on Sundin mukaan psykologinen: kansalaisille pitää antaa positiivisia signaaleja ja näkymää paremmasta tulevaisuudesta.
– Elvyttävästä työllisyyspolitiikasta lähtee myös psykologinen positiivinen kierre: kun naapuri tai sukulainen saa töitä, se generoi luottamusta. Palkkatuki on tutkitusti tehokkain yksittäinen työvoimapoliittinen keino, ja työvoimapalveluihin tarvitaan lisäsatsauksia, jotka maksavat itsensä takaisin, Sund pohtii.
Hän korostaa, että Suomen kansantalouden fundamentit ovat monilta osin hyvät: työvoimakustannuskilpailukyky on kohentunut ja osaamistaso on vielä kilpailukykyinen.
Elvyttävästä työllisyyspolitiikasta lähtee myös psykologinen positiivinen kierre.
– Periaatteessa kysyntää voidaan lisätä antamalla kuluttajille lisää rahaa myös veronkevennyksillä, mutta se on tehoton keino tuottaa lisää kysyntää julkistalouden kannalta. Täsmätoimet työvoimapolitiikassa ja perinteinen elvytys ovat tehokkaampia, Ralf Sund tuumii.
Hän sanoo myös, että kaikkia nykyisen hallituksen tekemiä heikennyksiä ei ehkä ole realistista peruuttaa, mutta työtaisteluoikeuteen, määräaikaisiin työsuhteisiin, raskausajan irtisanomissuojaan ja sakkolakiin liittyy kymmenkunta toimenpidettä, joissa on kuljettu väärään suuntaan.
– Niiden nopea korjaaminen palauttaisi työmarkkinoille dynamiikan.
Sund peräänkuuluttaa myös pitkän aikavälin kasvutekijöiden vaalimista: kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja työperäistä maahanmuuttoa.
– Wärtsilä työllistää meillä Vaasassa lähes 4 000 ihmistä ja kasvaa kohisten. Se rakentuu vihreän siirtymän varaan. Perussuomalaiset jarruttelee vihreää siirtymää ja heikentää samalla vaasalaisten yritysten toimintaedellytyksiä. Se on erittäin vahingollista, hän syyttää.
Työn kunnianpalautus
Vaalipiirin valinta ei ole Sundille pelkkä strateginen laskelma. Vaasassa Palosaaren eli Präntöön kaupunginosassa kasvanut Sund kuvaa päätöstä myös henkilökohtaisena velvollisuutena kotiseutuaan kohtaan.
Työmarkkinakysymyksissä hän vaatii hallituksen tekemien muutosten perumista: työsuhdeturvan palauttamista, ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden takaisin saamista ja työttömyysturvan kohentamista.
– Pohjoismaisessa mallissa valtion tehtävä on lainsäädännöllä turvata heikompaa osapuolta, joka on aina työntekijä. Nyt tämä tasapaino on rikottu, ja se näkyy myös tuottavuudessa. Haluan työn kunnianpalautuksen, Sund sanoo.
uutiskirje 
