Talouskasvun vauhdittaminen tulee olemaan yksi seuraavien eduskuntavaalien pääkysymyksistä. Ehdotimme Sitran huhtikuussa julkaisemassa Paluu huipulle vaatii tarkkuutta -julkaisussa, että kasvupolitiikan keskiöön on nostettava kysymys viennin rakenteesta sekä uusien korkean osaamisen vientituotteiden tunnistamisesta ja tukemisesta.
Selvityksessä hyödynnetyn kompleksisuustaloustieteen mukaan talouskasvussa ei ole kyse vain tuotantopanosten kuten työn ja pääoman kasvusta vaan ennen kaikkea siitä, minkälaisia tuotteita kukin maa kykenee viemään kilpailukykyisesti maailmanmarkkinoilla.
Kompleksisuustaloustieteellisen tutkimuksen mukaan maiden erikoistuminen maailmantaloudessa ja erot vientikorien osaamisintensiivisyydessä eli kompleksisuudessa ovat karkea selitys eroille maiden asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen tasossa.
Taloudellinen kehitys on prosessi, jossa maat ja yritykset liikkuvat ajan mittaan kohti korkeamman osaamisen tuotantoa. Tästä käy oivana esimerkkinä nopeasti kasvanut Kiina, joka ei ole enää ainoastaan ”maailman tehdas”. Kiina on noussut viime vuosina länsimaiden kilpailijaksi korkean osaamisen toiminnoissa, kuten sähköautoissa ja tekoälyssä.
Tuotannon kompleksisuuden vahvistaminen on tarpeen myös vihreän kasvun aikaansaamiseksi. Tutkimuksessa on havaittu, että kompleksiset taloudet tuottavat vähemmän ilmastopäästöjä suhteessa taloudelliseen tuotokseen.
Suuri määrä maita pystyy kyvykkyyksien puolesta tuottamaan jalostamattomia raaka-aineita tai matalan jalostusarvon tavaroita. Sen sijaan kompleksiset tuotteet – esimerkiksi lääketieteelliset instrumentit, koneet ja laitteet, it-laitteistot tai vihreät teknologiat – vaativat monipuolisen yhdistelmän osaamista. Vain harvalla maalla on osaamista mikrosirujen tuottamiseen.
Näkökulma on keskeinen, koska Suomen vientikorin osaamistaso on kehittynyt huonompaan suuntaan viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Tätä ilmentää Suomen tavaraviennin heikentynyt kompleksisuusarvo. The Atlas of Economic Complexity- ja Observatory of Economic Complexity -tietokannat tuottavat kompleksisuusarvoja maiden tavaravientikoreille.
Mikä selittää viennin laadun heikentymistä? Elektroniikkateollisuuden suhteellinen osuus Suomen viennin kokonaisuudessa on supistunut suhteessa Nokian ja it-sektorin 2000-luvun kultakauteen, eikä talouteemme ole syntynyt riittävästi korkean teknologian viennin kärkiä. Suomen tavaravientikorissa ovat myös aiempaa vahvemmin edustettuna sellun ja jalostetun öljyn kaltaiset alhaisen kompleksisuuden nimikkeet.
Suomi on kuitenkin edelleen globaalissa vertailussa viennin rakenteen puolesta varsin kompleksinen talous. Esimerkiksi monet suomalaisyritysten viemät koneet ja laitteet, metallit sekä elektroniikkateollisuuden tavarat ovat kompleksia. Lisäksi merkitystään kasvattaneen palveluviennin rakenne on suhteellisen kompleksinen, koska olemme erityisen vahvoja it-palveluviennissä.
Suomea on viime aikojen talouskeskustelussa verrattu Kreikkaan, mutta viennin laadun osalta Suomi on huomattavasti osaamisintensiivisempi. The Atlas of Economic Complexity rankkaa Kreikan tavaravientikorin vuoden 2024 osalta globaalisti sijalle 48. kun taas Suomen sijoitus on 16.
Julkaisussa tarkastelimme paitsi Suomen tavaraviennin rakenteellista kehitystä mutta pyrimme myös tunnistamaan lupaavia kasvusuuntia tavaraviennissä ja täten tuottamaan perustaa teollisuuspolitiikan strategisille valinnoille.
Teollisuuspolitiikan ongelma on ollut se, että valintojen pohjaksi ei ole pystytty tuottamaan selkeää tietopohjaa. Lisäksi politiikkasuositusten ongelma on tyypillisesti se, että ne ovat liian laajoja tai täsmentämättömiä yksittäisten maiden tarpeisiin. Lähes kaikki EU-maat kertovat panostavansa tekoälyyn ja vihreään teollisuuteen.
Jos emme onnistu tunnistamaan lupaavimpia kasvusuuntia, julkiset investointi- ja tukieurot valuvat hukkaan. Talouskasvun vauhdittaminen edellyttää siis tarkkuutta valinnoissa. Kompleksisuustaloustiede mahdollistaa maakohtaisten politiikkasuositusten tuottamisen kauppa-aineistoon pohjautuen.
Sitralle kirjoittamamme selvitys tarjosi 2000-luvulla heikentyneestä kompleksisuudesta huolimatta suhteellisen toiveikkaan viestin. Suomella on hyvät mahdollisuudet uudistaa vientiään vallitsevan osaamisen pohjalta. Tunnistimme tavaranimikkeitä, joiden suhteen Suomella on jo kyvykkyyksiä ja joiden viennin vahvistaminen tai joihin siirtyminen nostaisi viennin osaamistasoa.
Tunnistetut tavaraklusterit ovat: tuotannossa käytettävät kemian aineet, metalliteollisuus, metallin työstämisen koneet, optiset instrumentit ja mittaamisteknologiat. Klusterien lisäksi tunnistimme selvityksessä myös yksittäisiä kiinnostavia tavaranimikkeitä, kuten rokotteet.
Jatkossa kompleksisuustarkastelut tulisi ulottaa myös Suomen palveluviennin, vihreän talouden ja teknologisen kehityksen uudistumissuuntien kartoittamiseen. Onnistunut teollisuuspolitiikka edellyttää myös analyysiä maailmanmarkkinoiden kilpailuasetelmista, teknologisista murroksista ja kysynnästä.
Kirjoittaja on johtava asiantuntija Uuden talousajattelun keskuksessa.









