Vaalit epävarmuuden ajassa – Mistä asetelmista lähdetään ensi vuoden eduskuntavaaleihin?

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Vuoden 2027 eduskuntavaaleihin on aikaa alle vuosi. Puolueet alkavat kiihdytellä vaaliohjelmien kirjoittamista, vaalipiireissä asetetaan ehdokkaita ja ehdokkaat itse aloittavat kampanjoiden suunnittelun, varainkeruun ja tukiryhmien järjestämisen.

Julkisen talouden tila on hallinnut poliittista keskustelua koko kuluvan vaalikauden aikana. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen puolueet saivat viime vaaleissa voiton lupaamalla hoitaa julkisen talouden kuntoon, taittaa valtion velkaantumisen ja lisätä työllisyyttä. Kaikki hallituksen itse itselleen asettamat tavoitteet ovat kuitenkin jääneet toteutumatta. Joku voisi sanoa, että hallituksen keinot olivat alun alkaenkin vääriä. Epäonnistunut politiikka näkyy myös puolueiden kannatusluvuissa: oppositio porskuttaa, hallitus kyntää.

Suurimmat oppositiopuolueet SDP ja keskusta ovat kuitenkin yhdessä Orpon hallituksen kanssa sitoutuneet niin sanottuun velkajarruun. Se sitoo puolueet jatkamaan leikkauspolitiikkaa myös tulevaisuudessa.

Vasemmistoliitto on kuluvalla vaalikaudella saanut kannatuskyselyissä parhaan kannatuksensa neljännesvuosisataan. Vuoden 2027 eduskuntavaaleissa nähdään, kuinka hyvin gallup-kannatus kääntyy vaalivoitoksi.

Mistä asetelmista lähdetään ensi vuoden eduskuntavaaleihin?

Timo Furuholm
Kansanedustaja (vas.)

Vaaleihin lähdetään niistä asetelmista, että hallituksen politiikka on ollut epäonnistunutta. Etenkin talouspolitiikka on epäonnistunut, ja hallituksen itse itselleen asettamat tavoitteet ovat saavuttamatta, ja se näkyy myös kansalaisten mielipiteissä. Hallituksen gallup-kannatus on pudonnut alle 40 prosenttiin, mikä kertoo siitä, että he eivät nauti laajaa suosiota eivätkä ole onnistuneet.

Vasemmistoliiton näkökulmasta tilanne on todella hyvä. Olemme tehneet johdonmukaista politiikkaa sekä valtakunnallisesti että alueilla, eikä meidän tarvitse keksiä mitään uusia viestintäsloganeita.

Talouspoliittisissa kysymyksissä olemme seisseet selkä suorana ja olleet johdonmukaisia. Samaa voidaan sanoa ulkopolitiikasta ja ihmisoikeuskysymyksistä. Niiltä, jotka ovat menneet velkajarrusopuun, kysellään varmasti näiden sopeutustoimien perään. Meillä on siihenkin linja valmiina: pienituloisilta suomalaisilta ei leikata.

Samaan aikaan on myös sanottava, että hyvä gallup-tilanne ei tarkoita, että voisi jäädä lepäämään. Juuri näin vaikeina aikoina meidän on tärkeää viestiä selkeästi, mitä meillä on ihmisille tarjottavana.

Timo Furuholm / Johanna Vuorelma / Toivo Haimi

Johanna Vuorelma
Valtio-opin dosentti ja yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto

Ensi vuoden eduskuntavaalien asetelma rakentuu tällä hetkellä kahdesta hallitsevasta ulottuvuudesta, taloudesta ja turvallisuudesta. Talous ja turvallisuus määrittävät politiikan agendaa niin vahvasti, että muille teemoille jää vähän tilaa julkisessa keskustelussa.

Valtavirtakeskustelussa talous typistyy pitkälti talouskurinäkökulmaan, kun taas turvallisuus hahmottuu ensisijaisesti sotilaallisena turvallisuutena. Molempiin teemoihin liittyy vahva konsensuspaine, mikä tarkoittaa sitä, että eduskuntavaaliehdokkailta vaaditaan rohkeutta esittää hallitsevaa näkökulmaa haastavia avauksia.

Todennäköisin tapa saada ilmasto- ja ympäristökysymysten, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tai alueellisen eriytymisen kaltaisia teemoja esiin on kehystää ne talous- ja turvallisuuskysymyksinä.

Voikin sanoa, että eduskuntavaaliasetelmaa määrittää tällä hetkellä eräänlainen vaihtoehdottomuuden ja epäpolitisoinnin ilmapiiri, jossa talouden ja turvallisuuden kysymykset pyritään esittämään epäpoliittisina ja teknisinä ratkaisuina. Tästä syystä asetelma on hedelmällinen uskottavia ja rohkeita ideologisia vaihtoehtoja esittäville ehdokkaille, koska demokratiassa epäpolitisointi tuottaa usein tarvetta politisoinnille. 

"Asetelma on hedelmällinen uskottavia ja rohkeita ideologisia vaihtoehtoja esittäville ehdokkaille."

Toivo Haimi
KU:n politiikan toimittaja

Maailmalla tapahtuu nyt paljon, mikä vaikuttaa Suomeen. USA ja Iran neuvottelevat paraikaa Donald Trumpin aloittaman sodan lopettamisesta. Yhdysvaltain ja Israelin pommituskampanjan seurauksena Iran on sulkenut Hormuzinsalmen, mikä taas on vaikuttanut suoraan esimerkiksi raakaöljyn, polttoaineiden ja lannoitteiden hintaan. Jos Iran ja USA eivät saa sopimusta aikaan, elinkustannukset jatkavat nousuaan. Se taas vaikuttaa siihen, mistä eduskuntavaaleissa puhutaan.

Myös Ukrainassa sota jatkuu edelleen. Venäjä jatkaa brutaalia hyökkäyssotaansa piittaamatta miestappioista tai siviiliuhreista. Jos Ukrainassa saadaan aikaan rauha tai edes pysyvä tulitauko, on Euroopassa keskusteltava tulevaisuuden puolustusratkaisuista. Vaikeusastetta lisää se, jos Trump toteuttaa uhkauksensa vetää Yhdysvallat pois Natosta.

Oma kysymyksensä on sekin, mitä Yhdysvaltojen sisäpolitiikassa tapahtuu. Jos Trumpin republikaanipuolue kärsii tappion loppuvuoden välivaaleissa, tekee se USA:n politiikasta myös maailmalla vieläkin arvaamattomampaa ja poukkoilevampaa. Mahdolliset uudet tuontitullit vaikuttavat suoraan suomalaisiin yrityksiin, jotka vievät tuotteita ja palveluita Yhdysvaltoihin.